Hechos 13

1Ja chipan ja riglesia ja c'o pan Antioquía ec'o jule' profeta in maestro. Quewa' quebi' ri', Bernabé, Simón ja c'o chic jun rubi' nbixi Niger, Lucio ja raj Cirene, Manaén ja re jun aq'uiyic ruq'uin ja Herodes ja gobernador xin Galilea, in Saulo. 2Queban c'a jutij quimolon qui' chi rya'ic ruk'ij ja Dios, quimajon rbanic ja rayuno ja tok c'oli bix chique rmal ja rEspíritu Santo quewari': —Anin encha'on ja Bernabé in Saulo chi rbanic jun samaj. Camic que'eparti'ij chi nequibana' ja samaj, queri' bix chique. 3C'ac'ari' quemaj rbanic jun oración. Ja c'a tok tzuri ja roración in tok tzuri ja rayuno cumal queya' quek'a' pa quewi' ja Bernabé in Saulo chi nequiparti'ij. C'ac'ari' xequetakel chi rbanic ja samaj. 4Queri' queban ja Bernabé in Saulo, xetakel rmal ja rEspíritu Santo, xebe, xe'ekaj chipan ja tinamit Seleucia, cachbilanel ja Juan ja c'o chic jun rubi' Marcos. Ja c'a Juan arja' neruto' chipan ja samaj. C'ac'ari' xe'oquel chipan jun lancha, xebe chic chipan jun lugar Chipre rubi', c'o pa mar. Xe'ekaj chipan ja tinamit Salamina ja c'o pa rcuenta Chipre. Tri' c'a quemaj wi' rbixic ja rtzobal Dios pa tak jay xin molbal ri'il ja bar nquemol wi' qui' ja raj Israel. 6Xebe nat nakaj chipan ja lugar Chipre. Ja tok xe'ekaj chipan ja tinamit Pafos tri' c'o wi' jun achi quewil aj Israel, Barjesús rubi'. Ja c'a Barjesús arja' aj'itz. Arja' nbij chi profeta ocnak wi' pro xa banol engaño. 7Nsamaj pa rcuenta ja gobernador xin Chipre. Ja c'a gobernador arja' jun achi congana rna'oj, Sergio Paulo rubi'. Xutak quisiq'uixic ja Bernabé in Saulo como c'o rgana nc'axaj ja rtzobal Dios. 8Ja Barjesús arja' c'o chic jun rubi' nbix tre, Elimas ne'xi. Elimas tibij tzij aj'itz. Ja c'a xuban ja raj'itz, ja tok xe'ekaji ja Bernabé in Saulo arja' xuch'a' chique ja tijonem ja nqueya' utzc'a ja gobernador matiyuke' ruc'u'x ruq'uin ja Jesucristo. 9Ja Saulo arja' c'o chic jun rubi' nbix tre, Pablo ne'xi. Ja c'a Pablo nojnak ja rEspíritu Santo pa ranma, kas xtz'elwachij ja raj'itz 10in quewa' xbij tre ri': —Atat xa at banol engaño, xa at itzel achi, xa at ralc'wal diablo, ni mta wi' agana ruq'uin ja rutzil. ¿Nak c'a tre ja tok nach'a' ja rtzobal Dios? ¿Nak c'a tre ja tok mataya' lugar chique ja winak chi nquinimaj? 11Camic natij na pokon pa ruk'a' ja kajaw Dios como natmoyiri in c'o jun tiempo matatz'at chic ja sakil, ne' tre. Ja c'a raj'itz tok bitaj queri' tre rmal ja Pablo ni jari' hora moyiri. C'ac'ari' xumaj rcanoxic jun ja nyukenel rxin chi ruk'a'. 12Ja c'a gobernador tok xutz'at chi xoc moy ja raj'itz yuke' ruc'u'x ruq'uin ja Jesucristo como congana c'asc'o'i xc'axaj ja tijonem ja nqueya' ja Pablo in Bernabé tre ja kajaw Dios. 13C'ac'ari' ja Pablo xe'oquel pa lancha, xe'elel chipan ja tinamit Pafos, xebe chic chipan ja tinamit Perge ja c'o pa rcuenta Panfilia. Pro ja Juan Marcos arja' xeruya' can, melojto ja pa Jerusalén. 14Ja c'a Pablo in Bernabé tok xe'elel chipan ja tinamit Perge xebe chic chipan ja tinamit Antioquía ja c'o pa rcuenta Pisidia. Ja tok xerila' ja xula'nbal k'ij xe'oc chipan ja jay xin molbal ri'il in xetz'abe'e. 15Majtaj rsiq'uixic ja rtzobal Dios ja tz'iban can rmal ja Moisés in cumal ja jule' chic profeta. Ja tok siq'uitaji ec'o jule' oficial rxin ja jay xin molbal ri'il eje'e' c'oli quetakel rbixic chique ja Pablo in Bernabé quewari': —Kach tak aj Israel, wi c'o jun paxbanem newajo' nebij chique ja winak nkaya' tiempo chewe camic, xeche'el chique. 16Ja c'a Pablo arja' pe'i in xuban ruk'a' chiquewach ja winak utzc'a chi nquicajba' tzij in quewa' xbij chique ri': —Ixix ja rix kach tak aj Israel in ixix chakaja' ewanojelal ja nexbej ewi' chwach ja Dios, tec'waxaj ja xtinbij chewe ri'. 17Ja Dios kaxin ajoj ja rok aj Israel arja' xerucha' ja kati't kamama' ojer. Xuya' chique chi xe'oc jun nimlaj tinamit tokori' ja tok xeq'ueje' pan Egipto. Pro ma ja ta Egipto ja kas mero quitinamit in tok q'uiswani ja Dios arja' congana xucoj rchok'ak' xerlasajto pa quek'a' ja raj Egipto. 18Ja c'a tok xe'elto ja pan Egipto ca'winak juna' xeq'ueje' chipan ja lugar ja chakijlaj ulew in congana itzelal queban tri' pro ja Dios arja' xucoch' nojelal. 19Ja c'a tok xe'ekaj chipan ja rulew rbina'an Canaán ec'o wuku' tinamit ja rec'o chic chipan pro ja Dios arja' xercamsaj chi e wuku' in ja rulew jari' xuya' chique ja kati't kamama' como herencia. 20Ja k'etbaltzij jari' xuya' pa quek'a' juesa'. Quiji' ciento juna' in nic'aj xe'uc'ax cumal ja juesa'. Ja q'uisbal juez jari' ja rojer profeta Samuel. 21C'ac'ari' quic'utuj jun rey tre ja Dios utzc'a ja k'etbaltzij nq'ueje' chic pa ruk'a' ja rey. In queri' xuban ja Dios, xuya' chic ja k'etbaltzij pa ruk'a' ja Saúl rc'ajol Sis. Ja Sis arja' riy rumam can ja Benjamín. Ja Benjamín arja' jun chique ja cablajuj rc'ajol Jacob. Ca'winak juna' q'ueje'e ja Saúl chipan ja k'etbaltzij. 22Ja Dios tok xlasaj ja k'etbaltzij pa ruk'a' ja Saúl xucoj chic pa ruk'a' ja rey David in quewa' xbij ri': —Anin congana nel nuc'u'x trij ja David ja rc'ajol Isaí. Arja' nuban na cumplir ja nvoluntad xa nak ta ja nwajo' tre chi nuban. Queri' xbij ja Dios, ne'e ja Pablo chique. In xbij chic chique: 23—C'o jun riy rumam can ja David, Jesús rubi'. Ja c'a Jesús arja' takonto rmal ja Dios chi kato'ic ja rok aj Israel como queri' tzujun can rmal ja Dios ojer. 24Ja Jesús tok maja'n tumaj ja rsamaj majtajnak chic rchomarsaxic rubey rmal ja Juan Bautista como ja Juan quewa' nbij chique canojel ja winak ja raj Israel: —Teq'uexa' ja rena'oj, teya'a' can ja ritzelal in quixban bautizar, ne' chique. 25Ja Juan Bautista tok xajalal maja'n tuq'uis ja rsamaj quewa' xbij chique ja winak ri': —Anin ma in Cristo ta ja cani' nech'ob chwij. Ja Cristo arja' xajalal maja'n tumaj ja rsamaj in más na nim ruk'ij arja' chinwach anin, nixtac'a yatal ta chwij chi xtinquir ta rc'amal ja rxajab, ne' chique. 26Ixix ja rix kach tak aj Israel ja rix riy rumam can ja kamama' Abraham in ixix chakaja' ewanojelal ja nexbej ewi' chwach ja Dios, camic nbij chewe chi ewxin ixix ja utzlaj tzij ja kamajon rbixic chewe ja rc'amonto ja totajem xin Dios. 27Como ja winak ja rec'o pa Jerusalén e cachbil ja k'etol tak tzij ja nebano mandar quixin, eje'e' ma xch'obtaj ta cumal chi ja Jesús arja' ja To'onel ja takonto rmal ja Dios nixtac'a ch'obtaj ta cumal chakaja' nak rbanic ja rtzobal Dios ja tz'ibtal can ojer cumal ja profeta ja nsiq'uix pa tak quixquin pa tak xula'nbal k'ij. Quic'utuj rcamic ja Jesús in tri' bantaj wi' cumplir ja tz'ibtal can ojer cumal ja profeta. 28Quicanoj ril ja Jesús in masqui mta ril pro quic'utuj rcamic tre ja Pilato. 29Ja Jesús tok bantaj cumplir nojel ja tz'ibtal can tre c'ac'ari' kajsax chwach cruz in xemuki. 30Pro ja Dios arja' xuya' tre chi c'astaj chiquicojol camnaki'. 31Ja c'a tok c'astajnak chic q'uiylaj k'ij q'ueje' chi na cuq'uin jule' discípulo, eje'e' ri' ja xerachbilajel ja tok xe'elel pa Galilea in xebe pa Jerusalén in camic quimajon rbixic chique winak nojel ja quitz'aton tre rc'aslemal ja Jesús. 32Ja camic c'o jun utzlaj tzij kac'amonto chewe quewari', ja tzujux can chique ja kati't kamama' ojer rmal ja Dios 33jari' rbanon chic cumplir ja Dios pa katiempo ajoj ja rok quiy quemam can como arja' xuyic ja Jesús chipan ja camíc. Cani' tz'ibtal can chipan ja rtzobal Dios chipan ja rcab salmo quewa' nbij ja Dios tre ja Cristo ri': —Atat at Walc'wal, camic xinc'ut chiquewach ja winak chi at Walc'wal, queri' xbij tre. 34In c'a c'o na más ja tz'ibtal can chipan ja rtzobal Dios ja nuc'ut chikawach chi ja Dios ojer rtzujun can chi nuya' na tre ja Cristo chi nc'astaji chiquicojol camnaki' utzc'a chi matak'ayi ja rcuerpo, quewa' nbij ri': —Anin c'oli ja wutzil nya' na pan ewi' ja cani' ntzujun tre ja rey David, ne'e ja Dios. 35In jun chic ja rtz'iban can ja David tre ja Cristo, quewa' xbij ja David tre ja Dios ri': —Ja cuerpo rxin ja Santilaj Awalc'wal wotak chi mta moda xtaya' ta lugar tre chi xtak'ay ta, ne'e. 36Ja c'a David tok xuq'uis ja samaj ja ya'on tre rmal ja Dios chi nuban bien kotak chi cami in xak'ayi ja rcuerpo. 37Pro ja cuerpo rxin ja Jesús jari' ma xak'ay ta como ja Dios arja' xuya' tre chi c'astaji chiquicojol camnaki'. 38Rmalc'ari' tok nkabij chewe kach tak aj Israel, bien tewotakij chi ja Jesús ja kamajon rbixic chewe arja' ncuyuwi ja kil kamac ja rok winak. 39Xa nak ta nyuke' ruc'u'x ruq'uin ja Jesucristo jari' nwasaxel libre chipan ja ril rumac. Pro ja ley xin Dios ja tz'ibtal can rmal ja Moisés jari' mta poder rc'an chi xcatrlasajel ta chipan awil amac. 40Rmalc'ari' tok nbij chewe, tebana' cuenta matzij tikajto chewij ja juicio xin Dios ja cani' tz'ibtal can cumal ja profeta ojer, quewa' nbij ja Dios ri': 41—Ixix ja rix yok'onela' bien tec'waxaj, congana c'asc'o'i xtetz'at ja tok xtikaji ja nimlaj juicio chewij. Como anin c'o jun nimlaj milagro xtinban pan etiempo ixix pro jari' matenimaj masqui c'o jun xtich'obo chewach. Queri' rbin can ja Dios, ne'e ja Pablo chique. 42Ja c'a tok xe'elto chipan ja jay xin molbal ri'il quewa' bix chique ja Pablo cumal ja ma e aj Israel ta ri': —Xquixpi chic jutz'it kuq'uin wukbix ja cha jun chic xula'nbal k'ij utzc'a chi nech'ob chic jutij chikawach ja xabij chake camic, xeche'xi. 43Ja c'a tok quipaxij qui' e q'uiy chique ja raj Israel e cachbil jule' chic ja nquixbej qui' chwach ja Dios eje'e' xebe chiquij ja Pablo in Bernabé. Ja c'a Pablo in Bernabé c'o jun paxbanem queya' chique quewari': —Maxta temestaj ja rutzil xin Dios ja kach'ob chewach camic, xeche' chique. 44Ja c'a cha jun semana chic ja tok xerila' ja jun chic xula'nbal k'ij xeyictaji ja tinamit, xebe chi rc'axaxic ja rtzobal Dios. 45Pro ja raj Israel tok quetz'at chi congana e q'uiy ja winak congana quiakari ja canma. Quemaj rch'a'ic tre ja Pablo ja nbij in c'o jule' itzel tak tzij quibij tre. 46Ja c'a Pablo in Bernabé eje'e' matiquixbej qui' chiquewach, quewa' quibij chique ri': —Ni rjawaxic wi' chi chewe ixix kabij wi' ja rtzobal Dios nabey pro como mta egana ruq'uin jari' nek'alasbej chi ma yatal ta chewe chi newil ja utzlaj c'aslemal ja mta q'uisic trij. Rmalc'ari' ja tok nokbe chic cuq'uin ja winak ja ma e aj Israel ta. 47Como queri' bin chake rmal ja Dios chi nkaban cani' tz'ibtal can chipan ja rtzobal Dios quewari': —At ncojon como jun luz ja nsakirsan quebey ja winak ja ma e aj Israel ta utzc'a chi naya' rbixic ja totajem xin Dios chique ja winak nojel nat nakaj chwach ja rwach'ulew. Queri' nbij ja Dios, ne'e ja Pablo chique. 48Ja c'a ma e aj Israel ta tok quic'axaj ja xbij ja Pablo janila xequicot rmal in congana queya' ruk'ij ja rtzobal Dios. Ec'o jule' chique yuke' quec'u'x ruq'uin ja Jesucristo. Queri' queban canojel ja recha'on rmal ja Dios chi nquewil ja utzlaj c'aslemal ja mta q'uisic trij. 49Ja c'a rtzobal Dios be nat nakaj chipan ja lugar. 50Pro ja c'a raj Israel eje'e' xebe cuq'uin jule' ixoki' ja nqueban respetar ja Dios ja nimak quek'ij in cuq'uin chakaja' ja principali' xin tinamit. Ja tok xe'ekaj cuq'uin xequitakchi'ij chi neyictaj chiquij ja Pablo in Bernabé. In queri' queban, xequilasajto chipan ja lugar. 51Ja c'a Pablo rachbil Bernabé eje'e' quiquiraj can ja pokok rxin ja tinamit ja c'o pa cakan jari' retal chi ja winak nquetij na pokon rmal ja mta quigana ruq'uin ja utzlaj tzij xin Jesucristo. C'ac'ari' xebe chic chipan ja tinamit Iconio. 52Pro ja winak ja yuke' quec'u'x ruq'uin ja Jesucristo eje'e' congana nequicoti in nojnak ja rEspíritu Santo pa tak canma.

will be added

X\