1 Corintios 15

1Ja c'a camic wach'alal, anin nwajo' nch'ob chic jutij chewach nak rbanic ja utzlaj tzij xin Jesucristo. Xinya' rbixic chewe nabey in xenimaj. Xa rmalawa' utzlaj tzij ri' tok cow nixpe'i 2in xa rmal arja' chakaja' tok newil ja totajem xin Dios. Nixtotaji ja wi ma xteya' can ta ja utzlaj tzij xin Jesucristo ja xinch'ob chewach owi maxla chaka queri' tok xenimaj, maxla xa ma ch'obol ta ja xeban. 3Ja xinch'ob chewach nabey jari' ja k'alasan chic je'e chinwach anin in quewa' rbanic ri'. Cami ja Cristo pro rmal kil kamac ja tok cami in ni tz'ibtal can wi' ojer chipan ja rtzobal Dios chi arja' ncam na pa kacuenta. 4Ja c'a tok camstaji c'ac'ari' xemuki. Ja c'a chi rox k'ij c'astaj rwach chiquicojol camnaki'. In ni tz'ibtal can wi' ojer chakaja' chipan ja rtzobal Dios chi nmu̱k na in nc'astaj na rwach chi rox k'ij. 5Ja c'a tok c'astaji c'ac'ari' xuc'ut ri' chwach ja Cefas. In xuban chi c'a jutij xuc'ut ri' chiquewach ja rapóstol chi e cablajuj. 6In xuban jutij más e jo'o' ciento ja kach'alal xuc'ut chic ri' chiquewach. Eje'e' ri' kach'alal xa e jujun ja recamnak chique pro ja jule' chic c'a ec'as na camic. 7Xuban chic jutij xuc'ut ri' chwach ja Jacobo in xuban chi c'a jutij xuc'ut ri' chiquewach ja rapóstol pro ni chiquewach canojelal. 8Ja c'a pa rq'uisbal xuc'ut na ri' chinwach anin chakaja' masqui ja ranin kas tzel nbanonto. 9Ja c'a ranin kas in lawulo' chiquewach ja jule' chic apóstol, ja nna' kaj anin ma yatal ta chwe chi inocnak apóstol. In lawulo' como congana pokon xinban chique ja riglesia ja rtinamit Dios. 10Pro ja Dios arja' xsipaj ja rutzil chwe in xa rmal ja rutzil xin Dios tok inocnak apóstol camic. In ma chaka ta queri' xincochij ja rutzil tre pro congana samaji pa nc'aslemal. Más chi na samaj xin Dios xinban chiquewach ja jule' chic pro ma anin ta xinsamaji nuyon, ja rutzil ja xincochij tre ja Dios jari' ja samaji pa nc'aslemal. 11Ja c'a wi anin xinbanowi ja samaj owi eje'e' ja xebanowi pro xarwari' xa junan ja utzlaj tzij xin Jesucristo ja nkaya' rbixic in ni ja wi' ja utzlaj tzij xenimaj ixix chakaja'. 12Ja c'a wi nkaya' rbixic ja Cristo chi c'astajnak rwach chiquicojol camnaki' ¿nak c'a tre tok ec'oli chewe ja nebini chi: —Mta moda xtic'astaj ta quewach ja camnaki', neche'e? 13Ja c'a wixta mta moda xtic'astaj quewach ja camnaki' maquita c'astajnak rwach ari' ja Cristo chakaja'. 14Ja c'a Cristo wixta maquita c'astajnak rwach ni ta majun noc wari' ja utzlaj tzij ja noktajini nkaya' rbixic in ni ta majun noc wari' chakaja' ja nyuke' ec'u'x ruq'uin. 15Xta c'a tzij nkatz'ak ari' trij ja Dios wixta ma c'astajnak ta rwach ja Cristo como ajoj nkabij chi Dios xuc'as chiquicojol camnaki'. Pro maquita katzij ari' chi Dios xuc'as chiquicojol camnaki' ja wixta katzij chi matic'astaj quewach ja camnaki'. 16Queri' nbij chewe como wixta katzij chi matic'astaj quewach ja camnaki' maquita c'astajnak rwach ari' ja Cristo chakaja'. 17Ja c'a wixta maquita c'astajnak rwach ja Cristo ni ta majun noc wari' ja yukulbal ec'u'x ruq'uin, ni ta c'a maquita cuyun wari' ja rewil emac 18in ni ta xebe wari' pa k'ak' chakaja' ja camnaki' ja yukul quec'u'x ruq'uin ja Cristo tok xecami. 19Ja c'a tok xkocami wixta mchita nkaybej chi ta na tri', wixta maquita xtibantaj chic cumplir ja tzujun chake rmal ja xa jun kabanon ruq'uin ja Cristo ni ta congana ok tak pena ari', más ta na ok tak pena ari' chiquewach canojel ja jule' chic winak, xta kaban kaj engañar ki' ari'. 20Pro ja Cristo jari' c'astajnak chic rwach. Ja tok c'astaj rwach jari' cani' jun tijco'm ch'upi nabey rwach pro c'a c'o na ja maja'n tik'enari, c'a nch'up na, eje'e' ri' ja camnaki' ja cani' waram quibanon. 21Cani' tre ja camíc ruq'uin jun achi winakarto wi' in queri' c'a tre ja nc'astaj quewach camnaki' ruq'uin jun achi winakarto wi' chakaja'. 22Queri' nbij chewe como rumac ja rAdán tok nokcami kanojelal in queri' c'a tre ja Cristo chakaja', rumac arja' tok nc'astaj na kawach kanojelal. 23Pro xarwari', c'o jun tiempo ja c'astaj wi' rwach ja Cristo in c'o chic jun tiempo ja nc'astaj wi' kawach ajoj. Ja c'a Cristo arja' ocnak cani' nabey rwach jun tijco'm ch'upi in ja c'a rajoj ja rokc'o pa rcuenta c'a nc'astaj na kawach tokori' ja tok xtipi chic jutij arja'. 24C'ac'ari' xterila' ja q'uisbal k'ij. Ja c'a tok xterila' ri' k'ij ni majun k'etbaltzij, ni majun poder ja maquita kajsan chic tri' rmal ja Cristo. Ni majun gobierno ja maquita ocnak chic pa ruk'a' tri' in c'a tokori' xtujach chic ja rgobierno pa ruk'a' ja Dios ja Tatixel. 25Queri' c'a rbanic como ni rjawaxic wi' chi nq'ueje'e ja gobierno pa ruk'a' jaru' pa tiempo ec'o rc'ulel ja maja'n querkajsaj. Ja c'a tok erkajsan chic pro ni canojelal c'a tokori' xtujach ja rgobierno pa ruk'a' ja Tatixel. 26Ja q'uisbal rc'ulel jari' ja camíc in arja' nkajsaj na chakaja' ja camíc. 27Queri' c'a rbanic como ja Tatixel quewa' xbij tre ri': —Ni majun nak ta ja maquita ncoj pan ak'a', ne' tre. Pro matibij tzij ari' chi noqui ja Tatixel pa ruk'a' chakaja', jari' bien k'alaj como ja' Tatixel ncojowi nojelal pa ruk'a'. 28Ja c'a Ralc'walaxel tok cojon chic pa ruk'a' nojelal arja' xtujach chic ri' pa ruk'a' ja Tatixel. Queri' c'a xtuban utzc'a chi ni ruyon chi wi' ja Dios xtibano chic mandar tri' in majun nak chi ta ja maquita xtiniman chic rxin. 29Pro wi matic'astaj quewach ja camnaki' nak la nquech'ob ja winak ja neba̱n bautizar pa quiq'uexwach camnaki'. Ja c'a wi matic'astaj quewach ja camnaki' ¿nak c'a tre tok ec'oli ja neba̱n bautizar pa quiq'uexwach? 30In ajoj chakaja' ni mta wi' ja maquita kaya'on ki' pa rc'ayewal pro ¿nak ta c'a noc wari' ja wixta mta c'astajic chakij ja tok xkocami? 31Anin k'ij k'ij nij inc'o wi' chwach ja camíc. Ni katzij wi' wach'alal chi queri' nbanon. Cani' ewotak wach'alal chi congana ninquicot emwal rumac ja xa jun ebanon ruq'uin ja kajaw Jesucristo, bien c'a tewotakij chakaja' chi anin nij inc'o wi' chwach ja camíc nojel tak k'ij. 32Ja c'a wixta xa junan nna'oj anin cuq'uin ja winak ja matiquinimaj chi nc'astaj na quewach ja camnaki' ¿nak ta c'a noc wari' chwe ja tok xintij pokon pa quek'a' jule' winak wawe' pa Efeso pro jule' winak ja xa e cani' itzel tak chicop? Ja c'a wixta maquita nc'astaj quewach ja camnaki' c'o ta c'a quirazón ari' ja winak ja nebini chi: —Ja kaway rachbil kaya' xta jari' nokocla' il tre in xa xarari' como ja chwak cabij xa nokcami, neche'e. 33Pro maxta quixban engañar ixix como masqui utz ja rana'oj atat pro wi xa ne'awachbilaj jule' winak ja ma utz ta quina'oj jari' nyojtaji ja rana'oj atat cumal chakaja'. 34Ma quixsach ta na más pro ja neban, quixc'asc'oti como ni yatal wi' chewij chi nixc'asc'oti. Majutij xquixmacun chi ta xque'enimaj chi ta ja jule' winak ja rec'o checojol ja nebin chewe chi matic'astaj quewach ja camnaki'. Ja c'a reje'e' ni ma cotak ta wi' jani' rna'oj ja Dios. Q'uixbal ta nena' jutz'it rmal ja nmajon rbixic chewe. 35Pro anin wotak chi ec'oli xtiquech'a' na chwe ja nmajon rbixic chewe ri': —Pro ¿nak c'a rbanic ja tok nec'astaji ja camnaki' in jani' c'ari' chakaja' ja quicuerpo tok nec'astaji? xqueche' na chwe. 36Pro jari' winak xa ma e ch'obol ta. Bien mpe' tewasaj ena'oj trij jun chirwach ija'tz, ja wi matamuk pa tok'ulew mta c'a nelto ari'. 37In chakaja', junwi' na wi' cuerpo rc'an ja tok natic pa tok'ulew in junwi' chi na wi' cuerpo rc'an ja tok nelto, wi ija'tz xin trigo natic owi xa nak ta chi ija'tzil. 38Pro Dios yoyon ja rcuerpo ja rchominto ojer. Junwi' na rcuerpo nuya' tre ja jujun rwach ija'tz chijujunal, wi trigo owi ixim owi xa nak ta chi ija'tzil. 39Ma junan ta kacuerpo ja rok winak ruq'uin quicuerpo chicop. Junwi' ja kacuerpo ajoj in junwi' chi na quicuerpo quiej wacax in junwi' chi na quicuerpo ch'u' in junwi' chi na quicuerpo tz'iquin. 40C'o je'e cuerpo xin chila' chicaj in c'o je'e cuerpo xin wawe' chwach'ulew. Congana banon rbanic chi ca'i' pro junwi' nca'yi ja xin chila' chicaj in junwi' chi na nca'yi ja xin wawe' chwach'ulew. 41Junwi' ruch'a' ja k'ij in junwi' chi na ruch'a' ja ic' in junwi' chi na quech'a' ja ch'umil pro xna' ma junan ta quech'a' ja ch'umil chiquijujunal. 42In queri' c'a tre chakaja' ja tok nc'astaj quewach ja camnaki'. Ja cuerpo kuc'an wawe' chwach'ulew jari' nmu̱k pa tok'ulew in xa nak'ayi. Pro ja c'a tok xtiyictaji ja kacuerpo chipan ja camíc jari' mchita ak'ayic trij. 43Ja wawe' chwach'ulew congana lawulo' ja kacuerpo pro ja tok xtiyictaj chipan ja camíc jari' congana chic banon rbanic tri'. Ja wawe' chwach'ulew xa ma kas ta c'o rchok'ak' ja kacuerpo pro ja tok xtiyictaj chipan ja camíc xa jani' benak pa nim ja rchok'ak' tri'. 44Ja cuerpo kuc'an wawe' chwach'ulew ni rxin wi' kac'aslemal wawe' chwach'ulew pro ja c'a tok xtiyictaj chipan ja camíc jari' rxin chic jun c'ac'a c'aslemal chila' chicaj. Como c'o jun cuerpo rxin ja kac'aslemal wawe' chwach'ulew c'o chi c'a jun cuerpo ari' chakaja' rxin ja kac'aslemal chila' chicaj. 45Cani' tz'ibtal can chipan ja rtzobal Dios quewa' nbij ri': —Ja tok winakarsaxi ja nabey achi rbina'an Adán arja' yataj tre jun c'aslemal xin wawe' chwach'ulew, ne'e. Ja c'a tok peti ja Cristo ja q'uisbal Adán nokche' tre, arja' yataj tre chi ncowini nuya' c'aslemal pro jun c'ac'a c'aslemal xin chila' chicaj. 46Pro ma ja ta ja c'aslemal ja xin chila' chicaj nyataj chake nabey pro ja xin wawe' chwach'ulew jari' nyataj chake nabey. Ja xin chila' chicaj jari' c'a después na. 47Ja rAdán arja' wawe' chwach'ulew winakarto wi', ulew ocnak in ruq'uin arja' winakarnakto wi' ja nabey c'aslemal ja xin wawe' chwach'ulew. Ja kajaw Jesucristo arja' chila' chicaj pi wi' in ruq'uin arja' winakarnakto wi' ja jun chic c'aslemal c'ac'a ja xin chila' chicaj. 48Ulew ocnak ja rAdán in ulew okocnak ja rok winak chakaja' in queri' kabanic ajoj ja cani' rbanic arja'. Ja c'a Jesucristo arja' xin chila' chicaj in kanojel ja rok xin chila' chicaj queri' kabanic ja cani' rbanic arja'. 49Cani' kabanonto, yatajnakto jun cuerpo chake ja cani' rcuerpo ja rAdán ja rulew ocnak in nerila' na jun k'ij chakaja' tok nyataj na chake jun cuerpo ja cani' rcuerpo ja Jesucristo ja xin chila' chicaj. 50Ja nmajon rbixic chewe wach'alal quewa' rbanic ri', ja cuerpo ja yatajnak chake wawe' chwach'ulew jari' mta moda xtoc ta chila' chicaj. Ja tok xtiyataj chake ja herencia chi nokeq'ueje' chijutij chipan ja gobierno xin Dios mta moda xtikuc'aj chi ta jawa' cuerpo ri'. Ja xa c'ol ak'ayic trij jari' mta moda xtiyataj ta tre chi xtiq'ueje' ta chila' chicaj como ja chila' ni majun nak ta ja xtak'ay ta tri'. 51Bien tec'waxaj ja xtinbij chic chewe ri'. C'oli ja xtinbij chewe camic ja rawatali nabey pro ja camic k'alasan chic in quewa' rbanic ri'. Ec'oli chake ja ma xquecam ta pro xarwari' ni majun chake ja maquita nq'uextaj na ja rcuerpo. 52Pro ni majun rubi' nbixi tok xtiq'uextaji, cani' tok nayup kaj jutz'it awach xa queri' tiempo nrajo' chi nq'uextaji. Ja tok xtic'axax rukul ja q'uisbal trompeta xin Dios tokoc'ari' xtiq'uextaji. Queri' c'a rbanic como c'oli ja trompeta xin Dios nc'axax na rukul c'ac'ari' xtic'astaj quewach ja camnaki' in mchita ak'ayic chiquij tri'. Ja c'a ec'as na chake eje'e' xtiq'uextaji ja quicuerpo chakaja'. 53Queri' c'a rbanic como jawa' cuerpo ri' ja xa c'ol ak'ayic ja xa c'o camíc trij ni rjawaxic wi' chi nq'uextaj na, ni rjawaxic wi' chi nyataj na jun chake ja mta ak'ayic mta camíc trij. 54Ja tok xtiq'uextaji jawa' cuerpo ri' ja xa c'ol ak'ayic ja xa c'o camíc trij in tok kuc'an chic ja jun chic cuerpo ja mta ak'ayic ja mta camíc trij tokoc'ari' xtibantaj cumplir jawa' jun tzij ja tz'ibtal can chipan ja rtzobal Dios ri': —Ja camíc mchita, ba la xoc wi'. 55Ja camíc ni mta wi' jutij ja xkoruch'ec chi ta, ni mta wi' jutij ja xtuban chi ta chake cani' nuban jun itzel cumatz tok nokruti' in nokcam rmal. Queri' ja tz'ibtal can. 56Cani' tre ja cumatz c'o rti'obal in queri' c'a tre ja camíc c'o rti'obal chakaja'. Ja rti'obal ja camíc jari' ja il mac in ja ley xin Dios jari' nyo' rchok'ak' ja il mac. 57Pro maltiox tre ja Dios como arja' nuya' chake chi ajoj nokch'ocmaji pro xa rmal ja kajaw Jesucristo tok nokch'ocmaji. 58Como ajoj nokch'ocmaji wach'alal rmalc'ari' nbij chewe, quixtique'e chi utz, cow ta nixpe'e jutz'it in ni ta netij wi' ek'ij chi rbanic ja samaj rxin ja kajaw Jesucristo. Quirtari' neban jutz'it como bien ewotak chi ja tok xa jun neban ruq'uin ja kajaw Jesucristo chi rbanic ja samaj jari' c'oli rc'amonto, ma chaka ta queri'.

will be added

X\