LUKA 11

1Pĩna alĩ wĩĩlĩĩ kĩluandĩ alĩ wilompa; pĩna nukondia, umuĩ muamanigua aakue numuĩĩla; “Shekulu, kumanie ishie kwilompa kĩna uYohana alĩ waamanilie ĩamanigua aakue.” 2Nuaĩĩla; Pĩna mwilompa ũgĩ, “Tata wĩĩtu nukoolĩ kwigyulu, ĩLiina liako lieligue, uUtemi waako uuze uUlooa waako utendue muna nsĩĩ kĩna ukutendeguaa kwigyulu. 3Ukupeele lutondo kulutondo india zĩĩtu. 4Ukulegelie ĩmĩlandu yĩĩtu kuitĩ ishie nindiishie kukumuleegelagiaa ĩmĩlandu wensi nukutimulĩĩle; Uleke kukutuala muugemua.” 5Nuaĩĩla, “Waani kunsiani nutĩĩte umusuamuua nukumuagaanaa muutiku wa katĩ nukukumuĩĩla, ‘Musuamuua waane, ndĩe mpaa ya mapũli matatu, 6kunsooko umusuamĩaane waazaa kumuane, upũnile musĩnzo, nineene numugila kakĩntu kya kutenga ntongela yaakue!’ 7Ninduyo nwa munumba ukakumushookeelia, Lekinjagia; uluĩgĩ lwigyalĩlaguaa, ĩaana aane akoolĩ palumuĩ nineene muulĩlĩ. Sika nsũũmile kwiuuka nukupeele ue. 8Namuĩĩla ya kĩna kanga ĩsii wiuuka kunsooko ingĩ musuamuua waakue, ukiuuka wamupeele muna muloelue kunsooko ya usiitikatala waakue wa kulompa. 9“Nineene namuĩĩla; Lompĩ gua, mukipeegua; dũũmĩ gua, mukiona; kinintiĩ gua, mukakigyuĩlua. 10Kuuitĩ wensi nukulompaa ukuanũnkulaa, ninduyo nukudũũmaa ukuonaa, ninduyo nukuũgagiaa ukigwĩlagua. 11Kangĩ tata kĩ kunsiani, kanga umuana waakue walompe ugalĩ ukumpeela igyũe, katia walompe nsiĩ, palioma lya nsiĩ ukumupeela ĩnzoka, 12katia walompe igyĩĩ ukumupeela ĩngĩĩ? 13Ĩpa malĩ uniinie namuabĩĩ mumanile kukuapeela ĩaana aani iipeegua naiiza, sika nangũlũne uTata nukolĩ kwigyulu ukakĩkakĩkia kukuapeela uMuau Muelu ĩo naakumulompaa!” 14Ninduyo alĩ wiĩnga ĩlĩsĩĩmuĩ lĩnakĩmũũmĩ. Naitũla pĩna lĩsĩĩmuĩ nalĩpũna, umunakĩmũũmĩ nutambula, iyũmbĩ nalĩkulĩlua. 15ĩĨĩa naaũga; “Ukumaĩnga ĩmasĩĩmuĩ kuusũũmi wa kĩBellizebuli mukulu wa masĩĩmuĩ.” 16ĩĨĩa naamugema naidũũma ĩkĩlĩngasĩĩlio kumuakue nakĩpũnilekwigyulu. 17Ninduyo pĩna nulĩnga ĩmasĩĩgo maao nuaĩĩla; uUtemi wensi kanga utemanuke uweene kuweene ukutũlaa shaamua, nĩnumba yukuguaa munumba nzĩa. 18nũShetani nduyo kanga wĩtemanuke umuene, uutemi waakue ukiĩĩmĩka mbii? Kuitĩ inie mwiũga ya kĩna ĩne nukumaĩnga ĩmasĩĩmuĩ kuusũũmi wakĩ Belizebuli. 19Ĩne gua, kanga ĩnukumaĩnga ĩmasĩĩmuĩ kuusũũmi wakĩ Belizebuli, aĩaana aani akumaĩngaa kuusũũmi wa kuani. Kunsooko ĩĩo, ĩaasio ikitũla alamuli aani. 20Ĩpa malĩ ĩnukumaĩnga ĩmasĩĩmuĩ kuusũũmi wa luala lwa kĩNzua, paapo gua uutemi wa kĩNzua wamuuzĩlĩĩle. 21Pĩna umunangũlũ nwĩtũngile nĩmata maakue nukwilindĩĩla ĩnumba yaakue, iisheme yaakue yĩĩlĩ mumatiliga; 22ĩpa umunangũlũ kwikĩla unuasio pĩna ukakumuagaana nukukumudula, ukumuleegelia ĩmata maakue mensi naalumasanilie nukukumoomolania ĩmatepua. 23Wensi nasika wĩĩlĩ palumuĩ nineene ukusapatĩlagiaa. 24“ĩLĩsĩĩmuĩ pĩna lyukumupũnaa umuntu lyukukĩlĩlaa paluandĩ nalugila kamaazĩ, lyukudũũmaa pa kusũũpĩlia, kanga lĩsiite kwiona lyukuũgaa; ‘Nikishooka kunumba yaane muumo muna alĩ mpũnile.’ 25Pĩna liaza lyukumĩonaa mpiagulue nukwijĩpĩĩligua. 26Paapo ukulongola nusola nĩmĩĩa masĩĩmuĩ mupũngatĩ namabĩĩ kwikĩla ĩlo ĩliene, namingĩla nukukikyala muumo; numumalĩĩlio wa muntu nuasio kuuzaa ubĩĩ kwikĩlĩkĩĩla uwa muandio.” 27Pĩna alĩ witambula izi, musungu mwiyũmbĩ nwĩtunta kululi luakue numuĩĩla; “Ndiukũ ĩndaa naalĩ yukulelile, nimbelele naaluzonkile.” 28Ĩpa uyo aluũgile; “Taazu Aliukũ naigyũũlie ulukaani lwa kĩNzua nukukulukendegeela.” 29Nĩmaũmbĩ pĩna namĩĩ kĩlundĩĩla nuandia kwiũga; Wĩleli uu ingĩ wĩleli naubĩĩ, widũũma ĩkĩlĩngasĩĩlio ĩpa sika ukipeegua kakĩlĩngasĩĩlio isiititũla ikĩlĩngasĩĩlio kya kiYona. 30Kuitĩ kĩna ũYona naalĩ kĩlĩngasĩĩlio kuAninawi iio-iioo ikitũla nuMuana-muntu kuwĩleli uu. 31uMutemi namukĩĩma nwa kutakama ukiĩĩmĩka palutondo lwa ulamuli palumuĩ nĩantu a wĩleli uu, ninduyo ukakualamula kĩna atimuĩle, kunsooko uyo alĩ wijile kwipũna ĩmpelo ya nsĩĩ koona wiigie ĩmasala ma kĩSolomoni; nĩndĩĩpa ukoolĩ namukulu kwikĩla uSolomoni. 32ĩAntu a kuNinawi ikiĩĩmĩka palutondo lwa ulamuli palumuĩ nuwĩleli uu nĩndĩo ĩkakuulamula kĩna utimuĩle, kunsooko ĩo alĩ apelile kuutanantia wa kiYona; nĩndĩĩpa ukoolĩ namukulu kwikĩla ũYona. 33“Ukutilĩ nukusonsagiaa ĩntala wamĩĩĩke muulungũ katia munsĩ ityooto; ĩpa ukumĩĩĩkaa pauĩĩko wa ntala koona naiingĩla auone uweelu. 34ĩNtala ya muĩlĩ ingĩ ĩliiso; ĩliiso liako kanga liĩ liiza umuĩlĩ waako utĩĩte weelu; kanga liĩ lyema, umuĩlĩ waako utĩĩte wiilu. 35Luulo gua laaa, uweelu nawĩĩlĩ munsĩ yaako ulekitũla wiilu. 36Malĩ uweelu ĩwasapatĩĩle mumuĩlĩ waako wensi, sunga ityũmpĩ liĩ gila kawiilu, umuĩlĩ waako wensi ukitũla nuweelu utilĩ kĩna ĩntala nyukukumĩlĩkĩlaa kuweelu waakue.” 37Pĩna alĩkĩlĩ witambula, Mupalisayo umuĩ numulompa waaze kumuakue walĩe india; nũingĩla nwikyalansa pandia. 38uMupalisayo pĩna numuona nukulĩlua kunsooko sika alukalĩĩle tangua pĩna india zikaalĩ. 39ũShekulu numuĩĩla; inie Apalisayo mukoogagiaa ĩkĩĩko niyungu kunzi, ĩpa munsĩ yaani mwijuile uuleegelania nuubĩĩ. 40Inie anaulu, naalũijĩpilie iya kunzi, sika uuyone alũijĩpilie niya munsĩ gaa. 41Ĩpa pũniĩ ĩsadaka nya munsĩ; laaa, tũlũ yaazaa yeelu kumuani. 42“Ĩpa ukĩa kumuani Apalisayo, kuitĩ mukupũnagiaa ityũmpĩ likyumi lya ntole nĩmĩng'ang'ĩ ninani zensi. Paapo namulekile ĩkulukuuluu nuulooa wa kĩNzua; izi zimũjĩpĩĩle kukuzitenda nĩnazĩngĩ mulekigumanĩĩlia. 43Ukĩa kumuani Apalisayo, kuitĩ mualoe kukikyalansa kuntongela mumasũnagogi nukwiũgigua mumagulĩlo. 44Ukĩa kumuani kuitĩ mwĩpianile zĩ ibĩĩla nasika ikigyelaa, nĩantu akukĩlĩlaa mukiania yaao ndĩo sika aimanile.” 45Umuĩ wa anakialo nushookeelia numuĩĩla, “Mumania kwitambula itĩ wakumela nindiisie gaa.” 46Nuũga, “Inie anakialo, ukĩa kumuani kuitĩ mukuatuĩkaa ĩantu ĩmĩligo nasika yukukenkaguaa, sunga uniinie akola sika mukuĩlũlaa? ĩmĩligo niasio sunga kuluala nalumuĩ. 47Ukĩa kumuani kuitĩ mukuzengaa iibĩĩla ya anakĩdagu, nĩatata aani alĩ aaulagile. 48Iio gua, mukuĩlĩĩle nukukuugombia uutendi wa atata aani, kuitĩ ĩo alĩ aaulagile, niniinie mukunzengelaa ĩmijukĩlo. 49Kunsooko ĩĩ ĩmasala makĩNzua alĩ maũgile; ‘Nĩkakuatuma kunsiao anakĩidagu nĩatumua, nĩndĩo ĩkakuaulaga ĩĩĩa nukukuaĩnga,’ 50Koona uwĩleli uu usokigue ĩmĩgali ya anakĩdagu tũlũ naalĩ iitĩkile kwipũna pĩna umukũlĩla wa uunkũmbigyulu alĩ muĩĩkue; 51Kwipũna ĩmĩgali ya kĩAbeli sunga ĩmĩgali ya kĩZakalia naalĩ muulague pakatĩ ya upolelio nĩnumba ya kĩNzua. Eeze, namuĩĩla ya kĩna ĩkishokigua kuwĩleli uu. 52Ukĩa kumuani inie anakialo, kuitĩ mwauleegilie umũgyuĩlo wa umani; inie namuakola sika namũingĩla, nĩaasio naalĩ iingĩla namuagilia.” 53Pĩna nupũna paasio, ĩalangi nĩApalisayo naandia kukumuzũga ibĩĩ nukukumukolekeelia inkaani ningĩ, 54Kunu naakumukũsĩla koona aluguĩle ulukaani kwipũna mumulomo waakue.

will be added

X\