ROMANɄS 8

1Pes dʉ'ʉn di'ibáty ja'a'a̱jtʉdʉp ja Jesukristʉ, kyaj 'yawijxʉty ni ti tʉydyu'unʉn, 2mʉt ko ja Espíritʉ Santʉ di'ibʉ yajkypy ja jiky'a̱jtʉn ja'agyʉjxm ko ti'igyʉ n'ijtʉm mʉdʉ Jesukristʉ, tʉ xyajnitsókʉm es kyaj nnaky'ijtʉm ma̱ ja pojpʉ es ja o'kʉn. 3Tʉ ja Dios ttuñ di'ibʉ ja ana'amʉn kyaj mba̱a̱t oj ttuñ, ja'a ko naty ja myʉk'a̱jtʉn kyujʉnákʉty ko ja ja̱'a̱y ttundʉ di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk tsyojktʉp. Pa̱a̱ty ja Diosʉ 'yU'unk tkejxy es ya'ijxy éxtʉmʉ pekyjya'ay es twindsʉ'kʉn'átʉt ja ja̱'a̱y pyojpʉkyʉjxm, es dʉ'ʉn dyajtʉgooy ja pojpʉ myʉk'a̱jtʉn di'ibʉ naty ma̱ ʉdsa̱jtʉm. 4Es mʉt ko dʉ'ʉn ttuuñ, oj tkuydyúñ mʉt ʉdsa̱jtʉmgyʉjxm tʉgekyʉ di'ibʉ ja ana'amʉn xytyuk'ana'amʉm, es tyam njiky'a̱jtʉm éxtʉm ja Espíritʉ Santʉ xytyukni'ijxʉm, kyaj nnakyjyiky'a̱jtʉm éxtʉm ttseky ja nnini'x'a̱jtʉm ngʉba̱jk'a̱jtʉm. 5Pes di'ibáty nayya̱jkʉdʉp mʉt ja di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk tsyejpy, yʉ'ʉ je'eyʉ wyinma̱a̱ydyʉp di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk tsyejpy; per di'ibʉ nayya̱jkʉdʉp ma̱ Espíritʉ Santʉ, yʉ'ʉ je'eyʉ wyinma̱a̱ydyʉp di'ibʉ Espíritʉ Santʉ tsyejpy. 6Di'ibáty nayya̱jkʉdʉp mʉt ja di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk tsyejpy, tya̱dʉ ja̱'a̱yʉty pátʉdʉp ja o'kʉn. Per di'ibáty nayya̱jkʉdʉp ma̱ yʉ Espíritʉ Santʉ, tya̱dʉ ja̱'a̱yʉty pátʉdʉp ja jotkujk'a̱jtʉn es ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 7Di'ibʉ nayya̱jkʉdʉp ma̱ yʉ di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk tsyejpy, myʉdsip'a̱jttʉp ja Dios, mʉt ko ni tkatsoktʉ es ni mba̱a̱t tkapadundʉ ja Diosʉ 'yana'amʉn. 8Pa̱a̱ty di'ibʉ jiky'a̱jttʉp éxtʉm ttsoktʉ ja ñini'x kyʉba̱jkʉty, ni na̱'a̱ mba̱a̱t kyatukjotkʉda̱'a̱gʉdʉ Dios. 9Per kom ja Espíritʉ Santʉ ijtp ma̱ miidsʉty, kyaj mnakyjyiky'attʉ éxtʉm ja mnini'x mgʉba̱jkʉ tsyojkʉn, je'eyʉ dʉ'ʉn m'akjiky'attʉ ti'igyʉ mʉt ja Diosʉ Jya̱'a̱jʉn. Pes di'ibáty kyaj tmʉdattʉ ja Jesukristʉ Jya̱'a̱jʉn, kyaj yʉ'ʉ jya'a'átʉdʉ Jesukristʉ. 10Pʉn m'ijttʉp ti'igyʉ mʉt ja Kristʉ, oy 'yoogʉt ja mnini'xʉty pekykyʉjxm, jiky'a̱jttʉp ja mja̱'a̱jʉnʉty ja'agyʉjxm ko oy mwʉ'ʉmdʉ mʉt ja Dios. 11Es kom ma̱ miidsʉty ijtp ja Diosʉ Jya̱'a̱jʉn di'ibʉ yajjikypyʉjk ja Jesukristʉ ma̱ 'ye'ky, nandʉ'ʉn ja Dios yajjikypyʉ́kʉp yʉ mnini'xʉty. 12Pes mʉgu'ugítʉty, tam di'ibʉ tsojkʉp es ndu'unʉm, per kyaj jya'ajʉty es njiky'a̱jtʉm éxtʉm ja nini'x kʉba̱jk ja tsyojkʉn. 13Mʉt ko pʉn mjiky'a̱jttʉp éxtʉm ttseky ja nini'x kʉba̱jkʉn, m'ooktʉp pekymyʉʉt; per pʉn ja'agyʉjxm ja Espíritʉ Santʉ myajtʉgooydyʉp ja mnini'x mgʉba̱jkʉ tsyojkʉn, net ja Dios mmo'oyʉdʉt ja jiky'a̱jtʉnʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 14Mʉt ko nidʉgekyʉ di'ibʉ nayya̱jkʉdʉp es ñʉ'ʉmo'oy tyu'umo'oyʉdʉt ja Diosʉ Jya̱'a̱jʉn, tya̱a̱dʉdyʉ dʉ'ʉn di'ibʉ Dios 'yaxá̱jʉp éxtʉmʉ 'yu'ungʉn. 15Pesʉ tya̱dʉ Espíritʉ Santʉ di'ibʉ n'axá̱jʉm, kyaj xyajtsʉ'k xyajja̱'a̱m éxtʉmʉ tuumbʉ di'ibʉ kyaj tkuydyúñ, yʉ'ʉ dʉ'ʉn xytyuktsojkʉm ja Dios éxtʉmʉ 'yu'ungʉn. Es ja'agyʉjxmʉ Espíritʉ Santʉ n'anma̱'a̱yʉm: “Tatitu'unk.” 16Ja Espíritʉ Santʉ tyi'igyʉ ma̱ yʉ n'anmʉja̱'a̱n'a̱jtʉm, es xytyuknija̱'a̱m ko xy'u'unk'a̱jtʉm ja Dios. 17Es ko ʉdsa̱jtʉm yʉ'ʉ xy'u'unk'a̱jtʉm, nandʉ'ʉn mʉdʉ Kristʉ xypya̱a̱da̱'a̱nʉm ja kuma̱'a̱ñ; mʉt ko pʉn nbu'ayo'om ja Kristʉ, nandʉ'ʉn xypyátʉm es n'ijtʉm ma̱ myʉj'a̱jtʉn. 18Pa̱a̱ty kyajts ngwentʉpʉjta'aky ja ayo'on di'ibʉ tyam nyajkʉjx nyajna̱jxʉm. Pes kyaj mba̱a̱t ndukmʉ'ijxkijxyʉm tadʉ mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ nba̱a̱da̱'a̱nʉm ok. 19Pes tʉgekyʉ di'ibʉ Dios yajkoj 'yawijx jyʉjp'ijxtʉp es t'ixa̱'a̱ndʉ ja xʉʉ tiempʉ ko Dios dyajnigʉxʉ'ʉgʉt di'ibáty 'yu'unk'a̱jttʉp. 20Ja'a ko ma̱ ja Adán pyekytyuuñ, tʉgekyʉ di'ibʉ ya̱ naxwiiñ ijtp 'yayoy nandʉ'ʉn mʉt ja'agyʉjxmʉ pyojpʉ; kyaj 'yayoy mʉt ko yʉ'ʉ kʉ'ʉm ttsejky, Diosʉ dʉ'ʉn pyʉjták. Per kyaj wyʉ'ʉmʉt dʉ'ʉñʉm, mʉt ko tʉgekyʉ di'ibʉ Dios pyʉjták 'yawijxtʉp 21ko kyaj 'yokkutʉgoyánnʉdʉ es pátʉp ja mʉj'a̱jtʉn, ja awa̱'a̱tstuuy'a̱jtʉn es ja kunu'xʉn di'ibʉ pya̱a̱ttʉp ja Diosʉ 'yu'ungʉty. 22Nnija̱'a̱m ko extʉ tyam tʉgekyʉ di'ibʉ Dios pyʉjták moon tujkp éxtʉm tu'ugʉ toxytyʉjk dyajnáxy ja pʉjk ado'onʉn ko tpa̱a̱da̱'a̱ñ ja maxu'ungu'unk. 23Es kyaj yʉ'ʉjʉty je'eyʉ 'yayowdʉ mʉt ja pʉjk ado'onʉn, nandʉ'ʉn ʉdsa̱jtʉm di'ibʉ nmʉda̱jtʉm ja Espíritʉ Santʉ di'ibʉ Dios tʉ xymyo'oydsyondákʉm éxtʉmʉ tʉʉmp di'ibʉ jawyiin tʉʉmp'a̱jtp, es njʉjp'ijxʉm ko Dios xymyo'oyʉm tʉgekyʉ di'ibʉ xypyátʉm mʉt ko xy'u'unk'a̱jtʉm, ja'a yʉ'ʉ ko nmʉda̱jtʉm ja jembyʉ nini'x. 24Pa̱a̱ty ʉʉdsʉty ja nitso'ok'a̱jtʉn tʉ nbátʉm ko dʉ'ʉn njʉjp'ijxʉm. Ko ja̱'a̱y tʉ t'ijxnʉ di'ibʉ naty tʉ tjʉjp'íxy, kyaj ja'a 'yok'yajtijnʉ ko tjʉjp'íxy. Pes kooxyʉp ja̱'a̱y tʉ t'axá̱jʉdʉ, kyajxyʉp tnakyjyʉp'ixy. 25Per ma̱ kyajnʉm ti nmʉda̱jtʉm, pes n'ok'awijxʉm mʉdʉ ma'xtujkʉn. 26Nandʉ'ʉn ja̱jtpʉ dʉ'ʉn, ja Espíritʉ Santʉ xypyudʉjkʉm ma̱ n'ijtʉm ya''ayow ya''ama̱'a̱t, mʉt ko kyaj nnija̱'a̱m wi'ix nga̱jxtákʉm éxtʉm pyaadyʉty, per ja Espíritʉ Santʉ xyñinu'xtákʉm mʉt ʉdsa̱jtʉm, mʉt ko yʉ'ʉ myʉdeepy ko ngʉjx ndujkʉm di'ibʉ kyaj mba̱a̱t nga̱jxpʉdsʉ'ʉmʉm. 27Es komʉ Dios ñija̱'a̱dyaapy tʉgekyʉ ja ja̱'a̱y jyot wyinma̱'a̱ñʉty, ñija̱'a̱p yajxón di'ibʉ ja Espíritʉ Santʉ 'yamdowaampy, mʉt ko yʉ'ʉ 'yamdeepy ja Diosʉ jya'ayʉty éxtʉm ja Dios ttseky. 28Nnija̱'a̱m ko Dios yʉ'ʉ tyuknibʉjtákʉp tʉgekyʉ es ttuk'oy'áttʉt di'ibáty tsojkʉdʉp, di'ibáty yʉ'ʉ tʉ twoy, éxtʉm tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ. 29Mʉt ko Dios tnija̱'a̱jʉ ja jya'ay tim ʉx'a̱jp, es yʉ'ʉjʉty twin'ijxy es 'yítʉt éxtʉmʉ 'yU'unk Jesukristʉ, es dʉ'ʉnʉ Jesukristʉ kya'axkopk'átʉt ma̱ mayʉ myʉga'axʉty. 30Es pʉ́nʉdyʉ Dios tyuknibʉjtákʉ ʉx'a̱jp es t'u'unk'áttʉt, ja'a twooy; es pʉ́nʉty wyoo, ja'a oy mʉʉt wye'emy; es pʉ́nʉty oy mʉʉt wye'emy, ja'a pyʉjták es tmʉdáttʉt ja mʉj'a̱jtʉn. 31Es mʉt ko tʉ nnija̱'a̱m tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ, ¿ti dʉn mba̱a̱t n'aktimka̱jxʉm? Mʉt ko Dios xypyudʉjkʉm ʉdsa̱jtʉm, ¿pʉ́n xymyʉdsip'a̱jtʉm? 32Mʉt ko Dios kyaj oj tkuyu'utsy ja kyʉ'ʉm U'unk, ni'igʉ oj tkʉyaky es 'yoogʉt ʉdsa̱jtʉmgyʉjxm, ¿wi'ix tsoo net xykyamo'oyʉm tʉgekyʉ mʉdʉ 'yU'unk? 33¿Pʉ́n mba̱a̱t tpekymyo'oy di'ibʉ Dios tʉ twin'ixy?, mʉt ko Dios kʉ'ʉm oy dyajwe'emy mʉt yʉ'ʉ. 34¿Pʉ́n mba̱a̱t jyʉna'añ: “Pekyjya'ayʉ tya̱a̱dʉty?” Jesukristʉ ku'o'kʉdʉ, es kyaj je'eyʉ kyu'o'kʉdʉ, nandʉ'ʉn jyikypyejky jatʉgok es tam 'yity aga̱'a̱ñdsyoo ma̱ Dios es xyñinu'xtákʉm. 35¿Pʉ́n mba̱a̱t xypyʉjkʉm ja Kristʉ tsyojkʉn? ¿Tii mba̱a̱t xypyʉjkʉm ja ayo'on, o ja jotmay, o mʉt ko nyajpajʉdijtʉm, o ja yuu, o mʉt ko kyajpʉ nwit'a̱jtʉm, o mʉt ko xya'ooga̱'a̱nʉm mʉt ja espa̱a̱dʉ? 36Pes éxtʉm jyʉna'añ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn: Mʉt mijtskyʉjxm ʉʉdsʉty n'ittʉ o'kʉn jʉjp'ám; dʉ'ʉnʉts ʉʉdsʉty n'ittʉ éxtʉm ja borreegʉ di'ibʉ yajmʉnʉjxtʉp ma̱ ja o'kʉn. 37Ni di'ibʉdsʉ taadʉ xykyatukmastu'udʉt ja Kristʉ. Pes yʉ'ʉ dʉ'ʉn di'ibʉts xytyukmʉmadakp tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ, mʉt ko yʉ'ʉ xytsyojkʉm. 38Pa̱a̱dyʉts nmʉdaty ja tʉy'a̱jtʉn ko ni ja o'kʉn es ni ja jiky'a̱jtʉn, ni ja ánklʉsʉty, ni ja ka'óybyʉty, ni ja tyambʉ, ni ja di'ibʉ miimp kʉdákpnʉm, 39ni di'ibʉ tsa̱jwínm, ni di'ibʉ ayoodaknóty es ni di'ibʉ Dios yajkoj, kyaj ni ti mba̱a̱t xykyatukmastútʉm ja tsyojkʉn ja Dios di'ibʉ myʉda̱jtypy mʉt ʉdsa̱jtʉm ma̱ yʉ Nindsʉn'a̱jtʉm Jesukristʉ.

will be added

X\