ROMANɄS 11

1Tyam nyajtʉ́y: ¿Ti tʉʉ Dios ttim'ʉxtijta̱'a̱y ja israelitʉ ja̱'a̱yʉty? ¡Ni wi'ix tsoo! Pes ʉj kʉ'ʉm israelitʉ ja̱'a̱yʉts, tyʉʉmp 'ya̱a̱ts ja Abra̱a̱n esʉ Benjamink. 2Kyaj ja Dios t'ʉxtij ja jya'ay di'ibʉ extʉ jékyʉp ñijawʉ éxtʉmʉ jya'ayʉty. ¿Tii kyaj miits xyñijáwʉdʉ éxtʉm jyʉna'añ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ma̱ yajmadya'aky éxtʉm ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Eliiʉs tmʉ''ʉ'ʉñ ja Dios mʉt yʉ'ʉgyʉjxmʉ israelítʉty? Dʉ'ʉn jyʉnáñ: 3“Windsʉ́n, tʉ dya'ooktʉ ja mguga̱jxpʉty es tʉ dyajkutʉgóydyʉ yʉ m'artal; ʉjts naydyi'igyʉ tʉ nwe'emy, es extʉ ʉj nandʉ'ʉnʉts xya'ooga̱'a̱ndʉ.” 4¿Per wi'ix ja Dios 'yadsoojʉmbijtʉ? Dʉ'ʉn jyʉnáñ: “Jʉxtujk mílnʉm ja ja̱'a̱yʉty xy'akwʉ'ʉmxʉdʉts di'ibʉ kyajnʉm twingoxtánʉdʉ ja Baalʉ 'yagojwinnáx.” 5Nandʉ'ʉn ja̱jtpʉ dʉ'ʉn 'yakwe'emy tyam waanʉ ja ja̱'a̱y di'ibʉ mʉt ja Diosʉ myay'a̱jtʉngyʉjxm yajwin'ijxy. 6Es pʉn Dios may'a̱jtʉngyʉjxm wyin'ijxʉdʉ, kyaj mba̱a̱t njʉna̱'a̱nʉm ko yʉ'ʉ jya'ay'átʉdʉ Dios mʉt ko kʉ'ʉm ti ttundʉ. Mʉt ko di'ibʉ yajpátp ja'agyʉjxm ko ti ndu'unʉm, kyaj yʉ'ʉ yajtijy ko may'a̱jtʉngyʉjxm yajpa̱a̱ty. 7¿Wi'ixʉ dʉ'ʉn? Kyaj ja israelitʉ ja̱'a̱y oj tpa̱a̱ttʉ di'ibʉ jya'ʉxta̱a̱ydyʉp, per pyattʉ ja ja̱'a̱y di'ibáty ja Dios wyin'ijxʉdʉ. Es pʉnaty Dios kyaj wyin'ijxyʉ, ju'unda̱a̱ydyʉ jyot wyinma̱'a̱ñʉty. 8Yʉ'ʉ dʉ'ʉn di'ibʉ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn myadyakypy ma̱ 'yity kʉxja̱'a̱y: “Dios myooyʉ juun jyot wyinma̱'a̱ñʉty es yʉ wyiin kʉdiibʉ 'yíxtʉt esʉ tyatsk kʉdiibʉ myʉdówdʉt. Es dʉ'ʉñʉmʉ dʉ'ʉn tyamba̱a̱t.” 9Es ja rey Davit 'yamdoo pyʉjktsoo ja Dios dʉ'ʉn: Wa'an ja myʉj xʉʉ jyʉmbitʉ éxtʉmʉ trampʉ esʉ tʉ'ʉyʉn, éxtʉmʉ tsa̱a̱ di'ibʉ tyukkunápʉdʉp esʉ dʉ'ʉn yajtʉydyúndʉt. 10Wa'anʉ wyiin twindsu'u twingoodsʉ kʉdiibʉ 'yíxtʉt; wa'an dʉ'ʉñʉm 'yity ja jyʉba̱jk uutsy. 11Pes nyajtʉ́wdʉ: ¿Tii kunajpʉdʉ kʉda̱a̱dʉ ja israelítʉty es kyutʉgooydyʉ tʉgekyʉ tʉgekyʉ? ¡Ni wi'ix tsoo! Mʉt ko yʉ'ʉjʉty pyojpʉtuundʉ, ta ja nitsokʉn tʉ myiñ ma̱ di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty, es dʉ'ʉn ñaydyukwinnaxʉjáwʉdʉt di'ibʉ israelitʉ, es ttsóktʉt nandʉ'ʉn di'ibʉ Dios tʉ tmo'oydyʉ di'ibʉ 'yaxa̱jʉ Jesukristʉ. 12Mʉt ko pyekytyuundʉ ja israelítʉty es pa̱a̱dyʉ dʉ'ʉn dyajtʉgooydyʉ ja kyunu'xʉnʉty, Dios tʉ tkuni'xy kana̱k nipat ja di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty. Pes waanʉ kajaa yajkunu'xtʉt nidʉgekyʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty ko Dios tkunu'xta̱'a̱yʉt nandʉ'ʉn ja israelítʉty. 13Nmʉga̱jxtʉpts miits di'ibáty kyaj m'israelitʉ'attʉ. Tʉy'a̱jtʉnʉ'ʉ ko Diósʉts xykyajx esʉts miits xy'apóstʉlʉ'áttʉt. Pa̱a̱dyʉts nnaygyʉyákyʉty amumdu'uk esʉts nguydyúnʉt tya̱dʉ tu'unʉn. 14Es dʉ'ʉnʉts nduñ esʉdsʉ nja̱'a̱y xytyuk'adsóktʉt ja nitsokʉn di'ibʉ miits mmʉda̱jttʉp, es dʉ'ʉn nandʉ'ʉn na̱a̱gʉty ja israelítʉty 'yaxá̱jʉdʉp ja Jesús. 15Ko yʉ'ʉjʉty kyaj tkupʉjktʉ ja nitsokʉn di'ibʉ Dios jamo'oyánʉ, net ja Dios 'yʉxtijʉ es jyʉnáñ mmo'oya̱'a̱nʉdʉ ja nitsokʉn miits di'ibʉ kyaj 'yisraelitʉ'attʉ. Es ko yʉ'ʉjʉty ñayyajtʉgátsʉdʉt, dʉ'ʉn 'yítʉt éxtʉmxyʉp tʉ jyikypyʉktʉ ma̱ tʉ 'yooktʉ. 16Ko ja Dios yajtukmay'áty ja jawyiimbʉ tsa̱jkaaky di'ibʉ miimp ma̱ ja jembyʉ pʉjta'aky, nandʉ'ʉn yajtukmay'áty tʉgekyʉ tya̱dʉ pʉjta'aky. Es pʉn ja Dios yajtukmay'áty ja kepy'a̱a̱ts, nandʉ'ʉn yajtukmay'áty ja 'yaay xye'entsy. 17Mba̱a̱t njʉna̱'a̱nʉm ko ja israelítʉty dʉ'ʉn éxtʉm ja 'yaay xye'entsy tu'ugʉ oliivʉs kepy di'ibʉ kuyu'uy kuda̱jy. Na̱a̱gʉdyʉ tya̱dʉ kepxye'entsy tʉ yajkupoottʉ. Pes miidsʉty di'ibʉ kyaj 'yisraelitʉ'attʉ, di'ibʉ dʉ'ʉn éxtʉm ja kepxye'entsy aamyóty ujtsótypyʉ, tʉ mya''agojmúktʉ mʉt ja oliivʉs kepy di'ibʉ ijtp kuyu'uy kuda̱jy, es dʉ'ʉn miidsʉty tʉ xy'axá̱jʉdʉ mjiky'a̱jtʉn mʉt yʉ'ʉgyʉjxmʉ tadʉ oliivʉs kepyʉ kuyu'uy kuda̱jpyʉ. 18Pa̱a̱ty katʉ mnayjyáwʉty waanʉ oy es kʉdiinʉm ja oliivʉs kepyʉ 'yaay xye'entsy kʉ'ʉm. Pʉn mnayjyawʉyánʉp waanʉ oy, jamyats ko mij kyaj xymyo'oy ja jiky'a̱jtʉnʉ tadʉ kepy'a̱a̱ts. Nik yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja kepy'a̱a̱ts mij myajjiky'a̱jtʉp. 19Wa'anʉ da mjʉna̱'a̱ñ: “Ja'agyʉjxm tpo'ttʉ ja oliivʉs kepxye'entsy esʉts xytyukjʉjpkojʉya̱'a̱ndʉ ʉj.” 20Tʉy'a̱jtʉnʉ'ʉ ko ja oliivʉs kepxye'entsy oj yajpooty na̱a̱gʉty mʉt ko kyaj naty tmʉbʉktʉ Dios, es dʉ'ʉn yʉ'ʉjʉty éxtʉm tʉ tyʉ'ʉdsyʉn. Es nandʉ'ʉn tʉy'a̱jtʉnʉ'ʉ ko miits myajtukjʉjpkójʉdʉ mʉt ko xymyʉbʉktʉ Dios. Es katʉ mmʉj mba̱a̱dʉ mʉt yʉ'ʉgyʉjxm. Nik ni'igʉ naybyʉjta̱'a̱gʉdʉ yuunk naxypy. 21Ja'a ko Dios kyaj oj tme'xy ja israelítʉty ma̱ kyaj tmʉdowdʉ, oy yʉ'ʉjʉty dʉ'ʉn éxtʉm ja oliivʉs kepxye'entsy kʉ'ʉm, ¿tii mjʉna̱a̱mp xytyijy ko myajma'xtʉt miidsʉty di'ibʉ dʉ'ʉn éxtʉmʉ xye'endsyʉ oliivʉs kepy aamyóty? 22Jaygyúkʉdʉ ko ja oliivʉs kepy mʉt ja kyʉ'ʉmxe'entsy esʉ xye'endsyʉ oliivʉs kepy aamyóty ujtsótypyʉ, dʉ'ʉn yʉ'ʉ éxtʉm tu'ugʉ ijxpajtʉn di'ibʉ xytyuk'ijxʉm ja tsyojkʉnʉ Dios es nandʉ'ʉn yʉ tyʉydyu'unʉn. Pes ja tʉydyu'unʉn tmooy ja israelítʉty ko tpo'ty éxtʉm ja xye'endsyʉ tʉ'ʉtspʉ, es ma̱ miidsʉty dya'íxyʉty ja tsyojkʉn. Per pʉn kyaj mnayya'ítyʉty mʉdʉ Diosʉ myay'a̱jtʉn, nandʉ'ʉn miidsʉty nʉjx m'ittʉ éxtʉmʉ kepxye'entsy di'ibʉ yajkupo'ttʉ. 23Es ja israelítʉty, pʉn yajjʉmbijttʉp ja jyot wyinma̱'a̱ñ es ñaybyʉjta̱'a̱gʉdʉt Dios kyʉ'ʉjóty, yʉ'ʉdyʉ dʉ'ʉn yajpʉjta̱'a̱ktʉp jatʉgok ma̱ naty 'yity, mʉt ko Dios mba̱a̱t jam pyʉjta'agyʉty jatʉgok. 24Ja ja̱'a̱y di'ibʉ kyuyiipy kyudajpy ja oliivʉs kepy, kyaj ttukjʉjpkójʉ mʉt ja xye'endsyʉ oliivʉs kepy di'ibʉ miimp aamyóty pejyóty. Per ja Diosʉ dʉ'ʉn ttuuñ mʉt miidsʉty di'ibʉ kyaj 'yisraelitʉ'attʉ, éxtʉm ja kepxye'entsy di'ibʉ kyuyiipy kyudajpy ja oliivʉs kepy. Ko Dios tʉ mbʉjkta̱'a̱gʉdʉ mʉt ja'a, kyaj tsyípʉty es tpʉjkta̱'a̱gʉt jatʉgok ja israelitʉ ja̱'a̱yʉty mʉt ja'a, di'ibʉ ijttʉp éxtʉm ja oliivʉs kepy kyʉ'ʉmxe'endsyʉty. 25Mʉgu'ugítʉty, Diósʉts tʉ xytyuknijawʉ di'ibʉ ijty kyayajnijáwʉ, es kʉdiibʉ miits mnayjyáwʉdʉt mʉj kuwijy. Tuk peky ja israelítʉty wʉ'ʉmdʉp kujuun extʉ 'yamukʉdya'aydyʉt es kya̱'pxʉt ja di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty di'ibáty 'yaxa̱jʉyándʉp ja Jesús. 26Ko dʉ'ʉn tyun jyátʉdʉt, net nidʉgekyʉ ja israelitʉ ja̱'a̱yʉty ñitso'oktʉt, éxtʉm ja Dios jyʉna'añ ma̱ ja jyaaybyajtʉn: Ma̱ Syon pyʉdsʉ́mʉt ja Yajnitsókpʉ di'ibʉ yajpojpʉniwa̱'a̱dsʉp ja 'yu'unk 'yʉna̱'kʉdyʉ Jakoob. 27Esʉ tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja kajxy'átypyʉ di'ibʉts ndunaampy mʉt yʉ'ʉjʉty kots nyajjʉga'agánʉdʉ ja pyojpʉty. 28Mʉt ko ja israelítʉty 'yʉxtijtʉp ja oybyʉ ayuk ma̱ yajmadya'aky ja Jesukristʉ, Dios pʉjtákʉp éxtʉmʉ myʉdsipʉn es xytyuk'oy'áttʉt miidsʉty di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty. Perʉ Dios wyin'ijx ja israelítʉty es tja̱'a̱y'ata̱'a̱ñ es tpʉjta'aky éxtʉmʉ myʉtnaymyaayʉbʉ ja'agyʉjxm ko t'aptʉjk'áttʉ ja Abra̱a̱n, Isa̱a̱ esʉ Jakoob. 29Di'ibʉ Dios yajkypy, kyaj dyajjʉge'eky; es ko twin'ixy, nan kyaj tnakypyʉjkʉ. 30Miidsʉty di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty, kyaj xymyʉmʉdoodʉ ja Dios, per mʉt ko tyam ja israelítʉty t'ʉxtijtʉ ja Dios, mba''ayoojʉdʉp miidsʉty. 31Es dʉ'ʉn éxtʉm yʉ'ʉ t'ʉxtijtʉ ja Dios es miidsʉty tʉ xy'axá̱jʉdʉ, nandʉ'ʉn dʉ'ʉn tʉ jyaty esʉ Dios tpa''ayówdʉt ja israelítʉty, dʉ'ʉn éxtʉm miits mba''ayówʉdʉ. 32Pes Dios ni'amukʉ ja ja̱'a̱y tpekymyo'oydya'ay mʉt ko kyaj myʉmʉdóyʉty, es dʉ'ʉn ni'amukʉ ja ja̱'a̱yʉty yajpa''ayówdʉt. 33¡Ja Diosʉ 'yoy'a̱jtʉn, wyijy'a̱jtʉn esʉ jyaygyujkʉn kyaj tmʉdaty ja kyugʉjxʉn, wyinna̱jxnʉp éxtʉm mba̱a̱t njajaygyujkʉm! ¿Pʉ́n mba̱a̱t tmʉwinma̱'a̱ñbyaaty di'ibʉ Dios tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ o di'ibʉ tyunaampy? 34Extʉm jyʉna'añ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn: “¿Pʉ́n tʉ tjaygyukʉ ja Nindsʉn'a̱jtʉm ja wyinma̱'a̱ñ?, ¿pʉ́n tʉ myo'oyʉty ja ka̱jxwíjʉn? 35¿Pʉ́n oynʉ'ʉnʉn jawyiin tʉ tmo'oy ja Dios es dʉ'ʉn óknʉm mba̱a̱t myʉgʉbétyʉty?” 36Ja'a ko Dios tʉgekyʉ dyajkojta̱a̱y, es tsyojkʉngyʉjxm es myʉj'a̱jtʉngyʉjxm tʉgekyʉ 'yity. ¡Mʉj'a̱jtʉn mʉʉt ja Dios winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ! Wa'an dʉ'ʉnʉty.

will be added

X\