MATEWɄ 22

1Jesús t'akpʉjtáky ja wiinkpʉ ijxpajtʉn, es t'anma̱a̱ydyʉ: 2—Yʉ tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉnʉ dʉ'ʉn éxtʉm tu'ugʉ rey di'ibʉ tyuun ja xʉʉ ma̱ ja 'yu'unk pyejky. 3Ta tkejxy ja pyo'oduumbʉty woobʉ di'ibʉ naty jawyiin tʉ t'anʉʉmʉdʉ, perʉ taadʉty kyaj myinandʉ. 4Ta jatʉgok ja rey tkejxy ja pyo'oduumbʉty, es t'anʉʉmʉ: “Anʉʉmʉdʉ taadʉty ko tyam tʉ 'yabatʉdya'ay ja ka̱'a̱y ukʉn. Tʉts nya'eegyʉty ja ndsa̱jka̱a̱tsʉ ni'xyátyʉtypyʉ es tʉgekyʉ 'yity aba̱a̱dʉ. Wa'an tmindʉ.” 5Per ja di'ibʉ oj yajwówdʉ kyaj ttuundʉ kwentʉ, nidu'uk oj ñejxy kyamoty, jatu'uk oj ñejxy to'kpʉ, 6es ja wiinkpʉty tma̱jtstʉ ja reyʉ pyo'oduumbʉ es ttuundʉ axʉʉk, extʉ ko dya'o'ktʉ. 7’Es ta ja rey jyantsyjyot'ambejky, es tkejxy ja syolda̱a̱dʉty es dya'o'ktʉ taadʉ di'ibʉ tʉ ya'o'kxʉty ja pyo'oduumbʉ, es dyajno'ktʉ yʉ kya̱jpn. 8Net t'anma̱a̱y ja tyuumbʉty: “Tʉgekyʉ 'yity aba̱a̱dʉ ma̱ tya̱dʉ xʉʉ, perʉ taadʉty di'ibʉ tʉ yajwówdʉ, kyaj ñitʉ́kʉty myíndʉt. 9Nʉjxtʉ ma̱ yʉ ka̱jpngijkyʉdʉ mʉj tu'u, es wowdʉ ma̱ tya̱dʉ xʉʉ nidʉgekyʉ di'ibʉ mbatypy.” 10Ja po'oduumbʉty tsyo'ondʉ es dyajmiindʉ nidʉgekyʉ di'ibʉ pyattʉ, oyjya'aybyʉ esʉ kyaj 'yoyjya'aybyʉty; es dʉ'ʉn 'yujtspejty ja tʉjk mʉt ja ja̱'a̱yʉty. 11’Net ja rey tyʉjkʉ tʉgoty es t'ixa̱'a̱ñ di'ibʉ naty tʉ yajwówdʉ. Net t'ijxy tu'ugʉ ja̱'a̱y jap ko kyaj tmʉdaty ja wyit éxtʉm pyaadyʉty ttuktʉkʉ tadʉ xʉʉ. 12Es ja rey t'anma̱a̱y: “Mʉgu'uk, ¿wi'ixʉ dʉ'ʉn mij tʉ mdʉkʉ ja ya̱a̱ es ni tʉ xykyatuktʉkʉ yʉ mwit éxtʉm pyaadyʉty xytyuktʉkʉ tya̱dʉ xʉʉ?” Es amoñʉ oj wye'emy ja yedyʉjk. 13Net ja rey t'anma̱a̱ydyʉ ja wingiibyʉty: “Kʉwʉʉn tekywyʉʉndʉ es jʉbijppʉdsʉ́mdʉ awa̱'a̱tstúm ma̱ ja koots'át, ma̱ ja̱'a̱y jyʉ'ʉy ya̱'a̱xtʉt es ñaydyʉtska̱a̱dʉdʉt mʉt ja ayo'on.” 14Ta ja Jesús 'yakjʉnáñ: —Pes may di'ibʉ yajwoodʉp, per waanʉ di'ibʉ yajtukwijtstútp. 15Ta oj ñʉjxnʉdʉ ja fariseeʉty es dyajti'igyʉdʉ ja wyinma̱'a̱ñʉty wi'ix mba̱a̱t dya''anʉguga̱'a̱dʉ ja Jesús. 16Es ta tkajxtʉ na̱a̱gʉty ja jya'ayʉty ti'igyʉ mʉt ja Eroodʉsʉ jya'ayʉty, es t'anma̱a̱ydyʉ Jesús: —Windsʉ́n, nnija̱'a̱dʉpts ko mgajxy mʉt ja tʉy'a̱jtʉn es ko mya'ʉxpeky mʉt ja tʉy'a̱jtʉnʉ Diosʉ ñʉ'ʉ tyu'u, es ni xykyatuñʉ kwentʉ di'ibʉ ja̱'a̱yʉty myadyáktʉp, mʉt ko kyaj mmʉjpʉdsémy mʉt ni pʉ́n. 17Winma̱'a̱ñmyooydyʉgʉts. ¿Oyʉ daa kots ngugʉbáttʉt ma̱ yʉ yajkutujkpʉ kopk, o kyajʉ? 18Ñija̱'a̱bʉ naty ja Jesús ja tya̱a̱dʉdyʉ 'yaxʉk winma̱'a̱ñʉty. Ta t'anma̱a̱ydyʉ: —Miidsʉty di'ibʉ nay'andíjʉdʉp es jyiky'attʉ tʉy'a̱jtʉn mʉʉt, ¿ti kots miits xyajka̱'a̱ja̱'a̱ndʉ? 19Tuk'ijxtʉgʉts ja meeñ di'ibʉ mʉʉt mgugʉbety. Net dyajmiindʉ tu'ugʉ platʉ meeñ. 20Ko tya̱a̱dʉ t'ijxy ja Jesús, net dyajtʉʉy: —¿Pʉ́nʉ tya̱a̱dʉ wyiin jyʉjp esʉ xyʉʉ di'ibʉ yam kʉxja̱'a̱y? 21Ta ja'ajʉty 'yadsoodʉ: —Yʉ yajkutujkpʉ kopkʉ wyiin jyʉjp. Net ja Jesús 'yanma̱a̱yʉdʉ: —Pes mo'oydyʉ ja yajkutujkpʉ kopk ja di'ibʉ yʉ'ʉ jya'a'a̱jtypy, es mo'oy ja Dios di'ibʉ Dios jya'a'a̱jtypy. 22Ko tmʉdoodʉ tya̱a̱dʉ, ta dʉ'ʉñʉ wyʉ'ʉmʉdyaaydyʉ. Ta tmastuttʉ es oj ñʉjxnʉdʉ. 23Nan ja xʉʉ na̱a̱gʉdyʉ saduseeʉty oj tninʉjxtʉ Jesús. Ja saduseeʉty jyʉna̱'a̱ndʉ ko kyajp jyikypyʉka̱'a̱ñ ja o'kpʉty. Dʉ'ʉnʉ tya̱a̱dʉ ttuknibʉjtákʉdʉ: 24—Ya'ʉxpʉjkpʉ, Moisés ja 'yana'amʉn jʉna̱a̱mp ko tu'ugʉ yedyʉjk 'yeeky es kyaj tʉ tpa̱a̱ttʉ 'yu'unk, ja myʉga'ax pyʉ́kʉp ja ku'ekytyo'oxy es tmʉdáttʉt ja 'yu'unk, es ja'a tyuknikʉjxm'átʉp ja jamyii. 25Dʉ'ʉn jyajty ma̱ ʉʉdsʉty. Tamʉ naty jʉxtujk tukka'axʉ yedyʉjkʉty. Ja ka'axkópk pyejky, es 'ye'ky, es kyaj tpattʉ ja 'yu'unk. Ta ja myʉmajtskpʉ tpejky ja ku'ekytyo'oxy. 26Es nandʉ'ʉn jyajty, es ja myʉdʉgʉʉkpʉ nandʉ'ʉn jyajty, extʉ ko 'yabʉdsʉʉmda̱a̱y nijʉxtujk. 27Es ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn tʉgekyʉ ñajxy, ta 'ye'ky nandʉ'ʉn ja toxytyʉjk. 28Es ma̱ jyikypyʉka̱'a̱ndʉ ja o'kpʉty, ¿pʉ́nʉk nidu'ugʉ tadʉ jʉxtujkpʉ ʉna̱'kʉty ñʉdo'oxy'átʉp, ja'a ko tʉ pyʉjkta̱'a̱ydyʉ mʉt yʉ'ʉ? 29Jesús 'yadsoojʉdʉ: —Miidsʉty nʉgoo m'okka̱jxtʉgooyñʉdʉ mʉt ko kyaj xyñijáwʉdʉ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn es ni ja myʉk'a̱jtʉnʉ Dios. 30Es ko ja o'kpʉty jyikypyʉ́ktʉt, ni kyapʉ́ktʉt ni pʉ́n, pes dʉ'ʉn 'yíttʉt éxtʉmʉ Diosʉ 'yánklʉsʉ tsa̱jpótmʉdʉ. 31Yʉ o'kpʉty sitʉy jikypyʉ́ktʉp. ¿Tii kyajnʉm miits xykya̱jxtʉ di'ibʉ Dios kʉ'ʉm jʉna̱a̱mp ma̱ ja jyaaybyajtʉn?, ma̱ t'anma̱a̱y ja Moisés: 32“Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja Abra̱a̱nʉ Dyios, Isa̱a̱ esʉ Jakoob.” Yʉ Dios kyaj yʉ'ʉ Dyios'átyʉty ja o'kpʉty, yʉ'ʉ dʉ'ʉnʉ jiikypyʉty. 33Ko ja ja̱'a̱yʉty tmʉdoodʉ tya̱a̱dʉ, dʉ'ʉñʉ wyʉ'ʉmʉdyaaydyʉ mʉt ja 'yʉxpʉjkʉnʉty. 34Ko ja fariseeʉty tnija̱'a̱dʉ ko Jesús tʉ dya''amondʉ ja saduseeʉty, ta ñaymyujkʉdʉ, 35es nidu'uk yʉ'ʉjʉty di'ibʉ tsa̱jptʉgóty ya'ʉxpʉjkp tjakajxywyitsa̱'a̱ñ ja Jesús. Ta dyajtʉʉy: 36—Ya'ʉxpʉjkpʉ, ¿di'ibʉ dʉ'ʉn ja ana'amʉn ni'igʉ myʉ́jʉty? 37Jesús jyʉnáñ: —“Mdsókʉp ja mWindsʉ́n Dios mʉt winʉ mjot, mʉt winʉ m'anmʉja̱'a̱n es mʉt winʉ mjot mwinma̱'a̱ñ.” 38Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja jawyiimbʉ ana'amʉn di'ibʉ ni'igʉ myʉ́jʉty. 39Ja myʉmajtskpʉ nandʉ'ʉn éxtʉmʉ tya̱a̱dʉ: “Mdsókʉp ja mmʉdʉjkpa̱'a̱ éxtʉm mij kʉ'ʉm mnaydsyékyʉty.” 40Tya̱dʉ majtskpʉ ana'amʉn yʉ'ʉ tyukwa̱'kpejtypy tʉgekyʉ ja Moisesʉ 'yana'amʉn es ja 'yʉxpʉjkʉnʉty ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty. 41Ma̱a̱nʉmʉ naty ja fariseeʉty 'yak'íttʉnʉm ni'amukʉ, 42Jesús oj yajtʉ́wʉdʉ: —¿Ti mwinma̱a̱ydyʉp miidsʉty mʉt ja Kristʉ? ¿Pʉ́nʉ dʉ'ʉnʉ tyʉʉmp 'ya̱a̱ts? Ta 'yadsoodʉ: —Yʉ'ʉ Davitʉ tyʉʉmp 'ya̱a̱ts. 43Ta Jesús 'yadsoojʉ: —¿Wi'ix ko yʉ Davit mʉt ja Espíritʉ Santʉ myʉk'a̱jtʉn t'anʉʉmʉ nWindsʉ́n? Ja'a ko dʉ'ʉn jyʉnáñ: 44Yʉ Dios t'anma̱a̱y ʉjtsʉ nWindsʉ́n: “U'uñʉ ya̱a̱ aga̱'a̱ñdsyoo ma̱ ʉjʉn, extʉ kots ʉj nyajtʉgóyʉt nidʉgekyʉ ja mmʉdsip.” 45¿Es wi'ix mba̱a̱t yʉ Kristʉ tyʉʉmp'áty 'ya̱a̱ts'átyʉty ja Davit?, ja'a ko Davit kʉ'ʉm jʉna̱a̱mp “nWindsʉ́nʉts.” 46Es ni pʉ́n tkapa̱a̱ty wi'ix 'yadsówʉt ni tuk a̱a̱. Es extʉ ja xʉʉ ni pʉ́n kyanakyñaydyuk'a'ijxʉ es tii dyajtʉ́wʉt.

will be added

X\