FWANK 6

1Ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn tyuun jya̱jtʉ, net ja Jesús oj 'yawinnaxy ma̱ ja Galileeʉ Myejyñ di'ibʉ nandʉ'ʉn xyʉ'a̱jtypy Tibeeryʉs Myejyñ. 2May ja ja̱'a̱y pyanʉjxʉdʉ mʉt ko tʉ naty t'ixy ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun ko ja puma̱'a̱y dyajmʉba̱a̱dʉ. 3Ta pyatʉjkʉ ja Jesús ma̱ tu'ugʉ kopk, es ñaxwa'tstʉ mʉt ja 'yʉxpʉjkpʉty. 4Pyátnʉbʉ naty ja israelítʉty ja pyaskʉ xʉʉ. 5Ko Jesús t'ijxy ko may ja ja̱'a̱yʉty pyanʉjxʉdʉ, net dyajtʉʉy ja Felipʉ: —¿Ma̱ net nju'uyʉm yʉ je'xy di'ibʉ nmo'oyʉm yʉ tya̱dʉ mayjya'ay? 6Jesús jyʉnañʉ dʉ'ʉn es t'ok'ixa̱'a̱ñ wi'ix jyʉna'añ yʉ Felipʉ, ja'a ko ñija̱'a̱bʉ natyʉ Jesús kʉ'ʉm ti naty tyunaampy. 7Net ja Felipʉ 'yadsooy: —Majtsk mʉgo'px xʉʉ nidún kyaj tpa̱a̱dʉt es kʉjkwaanʉ nmo'oyʉm nidu'uk nidu'uk. 8Net ja Andrés, ja myʉga'axʉ Simonk Peedrʉ, nan yʉ'ʉ naty ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉ, jyʉnáñ: 9—Tyam tu'ugʉ mixyu'unk di'ibʉ myʉda̱jtypy mʉgoxkʉ tsa̱jkaagyu'unk es majtskʉ a̱jkxu'unk, perʉ tya̱a̱dʉ waanʉ yʉ'ʉ. Kyaj tpa̱a̱dʉt mʉt ko myayjya'ayʉty. 10Jesús t'anma̱a̱y ja 'yʉxpʉjkpʉty: —Yajnaxwaatstʉ nidʉgekyʉ. Net ñaxwa'tstʉ mʉgoxk mil ja yedyʉjkʉty, es kyaj yajmadsyóy ja toxytyʉjkʉty es ja ʉna̱'ku'ungʉty. 11Net ja Jesús tkone'ky ja tsa̱jkaagyu'unk es tja̱'a̱ygyʉdáky ja Dios. Net ttujkwa'xy es tmooy ja 'yʉxpʉjkpʉty es ja 'yʉxpʉjkpʉty tmooydyʉ ja mayjya'ay di'ibʉ naty tʉ ñaxwaatstʉ. Es nandʉ'ʉn ttuuñ mʉt ja a̱jkxu'unk, tmooydyʉ ja ja̱'a̱yʉty maba̱a̱t 'yuts jyotkʉda̱'a̱ktʉt. 12Es ko naty tʉ jyotkʉda̱'a̱ktʉ, ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty: —Yajmujkta̱'a̱ydyʉ tʉgekyʉ yʉ tsa̱jkaaky tyuktukʉ di'ibʉ tʉ ñadʉkʉ, kʉdiibʉ ti wyindʉgóyʉt. 13Net ja 'yʉxpʉjkpʉty dyajmujkta̱a̱ydyʉ ma̱jmajtsk mʉj katsy di'ibʉ nadʉjkʉ ma̱ ja mʉgoxkpʉ ja tsa̱jkaagyu'ungʉn. 14Es ko ja ja̱'a̱yʉty t'ijxtʉ ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun, net ñayjyʉnánʉdʉ: —Jantsy tʉy'a̱jtʉndʉmʉ dʉ'ʉn ko yʉ tya̱a̱dʉ yʉ'ʉdyʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ di'ibʉ mina̱a̱mp ya̱ naxwiiñ. 15Per kom ja Jesús ñija̱'a̱jʉ ko jyamʉnʉjxa̱'a̱nʉdʉ agwanʉ es pyʉjta̱'a̱ga̱'a̱nʉdʉ rey, pa̱a̱ty ja Jesús abeky ñaybyʉjtákʉ es pyatʉjkʉ ma̱ ja kopk es ita̱'a̱n naydyu'uk. 16Es ko tsyu'ujʉnʉ, net ja 'yʉxpʉjkpʉty jyʉna̱jktʉ ma̱ ja mejyñbya̱'a̱. 17Ta tyʉjkʉdʉ ma̱ tu'ugʉ barkʉ es 'yawinnaxa̱'a̱ndʉ Kafarnaúm. Tʉ naty wyingoodsʉnʉ es kyajnʉmʉ naty ja Jesús jyʉmbity, 18net jyantsymyiiñ ja mʉk poj es ja mejyñ jyantsyñikapy. 19Es ko tʉ naty tyu'uyo'oydyʉ éxtʉm mʉgoxk o tʉdujk mil metrʉn, net t'ijxtʉ ko myʉwingóñʉty ja Jesús ma̱ ja byarkʉ, nʉʉ wingʉjxy yo'oy. Net tsyʉ'kʉdyaaydyʉ. 20Ta ja Jesús myʉga̱jxʉ: —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn. Katʉ mdsʉ'ʉgʉdʉ. 21Net ja'ajʉty jyantsyxyondaktʉ es t'axá̱jʉdʉ ja Jesús ma̱ ja byarkʉ. Es waanʉ 'yak'ijty, ta jya̱jttʉ ma̱ naty ñʉjxtʉ. 22Jakumbom ja mayjya'ay tnija̱'a̱dʉ pʉ́nʉty wʉ'ʉmdʉ jam mejyñ awinm, ko yʉ'ʉyʉty ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉty ttuknʉjxtʉ ja barkʉ di'ibʉ naty ti'igyʉ, es ko kyaj ja Jesús jap tyʉjkʉ mʉʉt ja 'yʉxpʉjkpʉty. 23Net na̱a̱gʉty ja barkʉ di'ibʉ tso'ondʉp ma̱ Tibeeryʉs ka̱jpn, jya̱jttʉ mʉwingón ma̱ naty ja tsa̱jkaaky tʉ tkaydyʉ ko ja Nindsʉn'a̱jtʉmʉ naty jawyiin ja Dios tʉ tja̱'a̱ygyʉda'aky. 24Es ko ja ja̱'a̱y tpʉjktʉ kwentʉ ko ni ja Jesús es ni ja 'yʉxpʉjkpʉdyʉ naty kyanakyjyápʉty, ta tyʉjkʉdʉ barkoty es ñʉjxtʉ Kafarnaúm es t'ʉxta̱'a̱ya̱'a̱ndʉ ja Jesús. 25Es ko jya̱jttʉ jamdsoo mejyñ awinm, ta tpattʉ ja Jesús es t'anma̱a̱ydyʉ: —Ya'ʉxpʉjkpʉ, ¿na̱'a̱xʉ mja̱'ty ya̱a̱? 26Net ja Jesús t'adsooy: —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, xy'ʉxta̱a̱ydyʉpts mʉt ko mga̱a̱ydyʉ, yajxón m'ujts mjotkʉdaktʉ. Kyajts mij xy'ʉxta̱'a̱ydyʉ mʉt ko xyjaygyúkʉdʉ oy ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉts ndiimpy. 27Katʉ mdundʉ mʉt ja mga̱'a̱y m'ukʉn di'ibʉ kyaj 'yiiky. Tundʉ mʉt ja mga̱'a̱y m'ukʉn di'ibʉ iigʉp es mmo'oyʉdʉt ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉts ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nmo'oyaambyʉts, mʉt ko Dios Teety dʉ'ʉn tʉ xymyo'oyʉts ja kutujkʉn. 28Net ja ja̱'a̱yʉty jyʉnandʉ: —¿Tits ndúndʉp esʉts nguydyúnʉt di'ibʉ Dios tsyejpy? 29Ta ja Jesús 'yadsoojʉmbijty: —Di'ibʉ Dios tsyejpy, yʉ'ʉ es xymyʉbʉ́ktʉt ja di'ibʉ yʉ'ʉ tʉ tkexy ya̱ naxwiiñ. 30Ja ja̱'a̱yʉty t'anma̱a̱ydyʉ ja Jesús: —¿Ti ijxwʉ'ʉmʉn xytyuk'íxtʉpts di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn esʉts mij nmʉbʉ́ktʉdʉts? ¿Tii dʉn mij mdiimpy? 31Ja n'aptʉjk'a̱jtʉm kyaaydyʉ ja manaa jam ma̱ mʉj itʉn, dʉ'ʉn éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ: “Yʉ'ʉ ya̱jk yʉ tsa̱jkaaky di'ibʉ kʉdakp tsa̱jpótm.” 32Ta ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ: —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, kyaj ja Moisés mmooyʉdʉ ja tsa̱jkaaky di'ibʉ kʉdakp tsa̱jpótm, yʉ'ʉ dʉ'ʉn nDeedyʉts di'ibʉ mmooyʉdʉp ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ kʉdakp tsa̱jpótm. 33Ja'a ko tadʉ ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ Dios tʉ mmo'oyʉty, yʉ'ʉ dʉ'ʉn di'ibʉ tʉ kyʉda'aky tsa̱jpótm es tmo'oy ja jiky'a̱jtʉn ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y. 34Net t'adsoodʉ: —Windsʉ́n, dʉ'ʉñʉmts xymyo'oydyʉt tadʉ ka̱'a̱y ukʉn. 35Ta ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ: —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ yajkypy ja jiky'a̱jtʉn, es di'ibʉts xyñimiimp, di'ibʉts ʉj xymyʉbʉjkp, ni na̱'a̱ yuu kyapa̱a̱dʉdʉt es ni na̱'a̱ tʉʉdsʉ kyapa̱a̱dʉdʉt. 36Per tʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, kyaj xymyʉbʉktʉ óyʉts miits tʉ xyja'ixtʉ. 37Di'ibʉts ja nDeety tʉ xymyo'oy, nidʉgekyʉ myiñ ma̱ ʉjʉn. Es di'ibʉts xyñimiimp, kyajts n'ʉxtíjʉt. 38Ja'a ko ʉj tʉ ngʉda'agyʉts tsa̱jpótm es ndúnʉdʉts di'ibʉ ja Dios tsyejpy, es kyaj di'ibʉts ʉj ndsejpy. 39Esʉ Dios tsyejpy es kyajts nyajtʉgóyʉt ni tu'uk yʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y di'ibʉts tʉ xymyo'oy. Nyajjikypyʉ́kʉpts ma̱ ja xʉʉ di'ibʉ tim ʉx'okpʉ. 40Es di'ibʉ Dios tsyejpy, yʉ'ʉ di'ibʉts xy'ijxp es xymyʉbékyʉts éxtʉm ja 'yU'unk, nmo'oyʉpts ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ es nyajjikypyʉ́kʉpts ma̱ ja xʉʉ di'ibʉ tim ʉx'okpʉ. 41Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ ko dʉ'ʉn tmʉdooda̱a̱ydyʉ ja israelítʉty, ta tni'o'o tniyáxʉdʉ mʉt ko naty tʉ jyʉna'añ ko yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ tʉ kyʉda'aky tsa̱jpótm. 42Ta ñay'anma̱a̱yʉdʉ: —¿Tii kyaj jya'ajʉdyʉ tya̱dʉ Jesús, ja 'yu'ungʉ Josee? N'ixy'a̱jtʉmts ʉdsa̱jtʉm yʉ tya̱a̱k tyeety. ¿Wi'ix jyʉna'añ ko yʉ'ʉ tʉ kyʉda'aky tsa̱jpótm? 43Net ja Jesús 'yanma̱a̱yʉdʉ: —Katʉ mni'ow mniya̱a̱xʉdʉ. 44Ni pʉ́n mba̱a̱t kyamíñ ma̱ ʉjʉn pʉn kyaj dyajmíñ yʉ Dios Teety di'ibʉts ʉj xykyajx. Es di'ibʉts xypyanʉjxp, yʉ'ʉ dʉ'ʉn nyajjikypyʉ́kʉpts ma̱ ja xʉʉ di'ibʉ tim ʉx'okpʉ. 45Es dʉ'ʉn éxtʉm ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty dyajwe'emy ja̱a̱ybyéty ma̱ jyʉna'añ: “Dios tyuk'ʉxpʉkaampy nidʉgekyʉ.” Es dʉ'ʉn nidʉgekyʉ di'ibʉty myʉmʉdeepy ja Dios Teety es tkuydyúñ ja 'yana'amʉn, yʉ'ʉ dʉ'ʉn mínʉp ma̱ ʉjʉn. 46’Kyaj jaa pʉ́n jatu'uk t'ixy ja Dios Teety. Ʉjtsʉ dʉ'ʉn je'eyʉ tʉ n'ixy, es yʉ'ʉdsʉ dʉ'ʉn tʉ xykyexy ya̱ naxwiiñ. 47Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, di'ibʉts xymyʉbʉjkp, myʉda̱jtypy ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 48Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ yajkypy ja jiky'a̱jtʉn. 49Ja m'apteedyʉty kyaaydyʉ ja manaa ma̱ ja mʉj it, es nan o'kta̱a̱ydyʉ, 50per ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ kʉdakp tsa̱jpótm, ko pʉ́n tkay, kyaj ni na̱'a̱ kya'ooktʉt. 51Ʉjtsʉ dʉ'ʉnʉ tadʉ ka̱'a̱y ukʉnʉ jiikypyʉ di'ibʉ kʉdak tsa̱jpótm. Ko di'ibʉ kyaapy 'yikypy tya̱dʉ ka̱'a̱y ukʉn, jiky'átʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Ja'a ko tya̱dʉ ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉts ʉj nyakaampy, yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja nnini'xʉts di'ibʉ nyakaambyʉts es ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty tmʉdáttʉt ja jiky'a̱jtʉn. 52Net ja israelítʉty t'ʉmujk tka̱jxmujktʉ es ñayjyʉnánʉdʉ: —¿Wi'ixʉ tya̱a̱dʉ xymyo'oya̱'a̱nʉm njʉ'xʉm yʉ kyʉ'ʉm nini'x? 53Ta ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ: —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, pʉn kyaj xy'axa̱jʉ éxtʉmʉ ka̱'a̱y ukʉn yʉ nnini'xʉts, di'ibʉ ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nmo'oyaambyʉts, es yʉ nne'pyñʉts di'ibʉts ndamaampy nyokaampy, kyaj xymyʉdáttʉt ja jiky'a̱jtʉn. 54Di'ibʉ 'yaxá̱jʉp éxtʉmʉ ka̱'a̱y ukʉn yʉ nnini'xʉts esʉ nne'pyñʉts, jiky'átʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ es ʉjts nyajjikypyʉ́kʉp ma̱ ja xʉʉ di'ibʉ tim ʉx'okpʉ. 55Mʉt ko yʉ nnini'xʉts esʉ nne'pyñʉts, yʉ'ʉ dʉ'ʉn éxtʉm ja ka̱'a̱y ukʉn. 56Di'ibʉ 'yaxá̱jʉp yʉ nnini'xʉts esʉ nne'pyñʉts éxtʉmʉ kya'ay 'yukʉn, yʉ'ʉ dʉ'ʉn jiky'átʉp mʉt ʉj, es ʉj mʉt yʉ'ʉ. 57Ja nDeedyʉts di'ibʉts xykyajxp, myʉda̱jtypy ja jiky'a̱jtʉn, es ʉj njiky'átyʉts mʉt yʉ'ʉgyʉjxm. Es nandʉ'ʉnʉ tya̱a̱dʉ di'ibʉ 'yaxá̱jʉp yʉ nnini'xʉts esʉ nne'pyñʉts éxtʉmʉ kya'ay 'yukʉn, ʉjtskyʉjxm jyiky'átʉt. 58Ja'ats nmadyakypy ja tsa̱jkaaky di'ibʉ kʉdak tsa̱jpótm. Tya̱dʉ tsa̱jkaaky kyaj dyʉ'ʉnʉty éxtʉm ja manaa di'ibʉ kyaaydyʉ ja m'apteedyʉty es óknʉm 'yo'ktʉ. Di'ibʉ kyaapy ja tsa̱jkaaky di'ibʉts ʉj nyajkypy, jiky'átʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 59Jap Kafarnaúm ma̱ ja tsa̱jptʉjk ya'ʉxpejky ja Jesús tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ. 60Ko tmʉdoodʉ yʉ ʉxpʉjkʉn di'ibʉ Jesús yajkypy, nimay ja ja̱'a̱yʉty di'ibáty panʉjxʉdʉ ñay'anma̱a̱yʉdʉ: —Tya̱a̱dʉ di'ibʉ myadyakypy, nimʉja̱a̱ oy es ngupʉjkʉm. ¿Pʉ́n tyunaambyʉ kwentʉ? 61Net ja Jesús t'ijxy ko ñi'oojʉdʉ ja ja̱'a̱yʉty. Ta t'anma̱a̱ydyʉ: —¿Tii nyajjot'ambʉjktʉp miidsʉty mʉdʉ tya̱a̱dʉ? 62¿Wi'ixʉ da mjattʉ ko xy'íxʉt ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nbatʉjkʉnʉt ma̱ naty jékyʉp n'ítyʉts tsa̱jpótm? 63Yʉ'ʉyʉ ja Diosʉ Jya̱'a̱jʉn di'ibʉ yajkypy ja jiky'a̱jtʉn. Kyaj ti ttsooty ni ti di'ibʉ ja̱'a̱y tyunándʉp. Di'ibʉts ʉj tʉ nmadya'aky, jam tsyooñ ma̱ ja Ja̱'a̱jʉn di'ibʉ yajkypy ja jiky'a̱jtʉn. 64Per taanʉm nidu'ugʉty ma̱ miidsʉty di'ibʉts kyaj xymyʉbʉktʉ. Dʉ'ʉn jyʉnáñ ja Jesús mʉt ko tsondaky ñija̱'a̱jʉ pʉ́nʉdyʉ naty kyaj myʉbékyʉty es pʉ́nʉ naty kʉyakánʉp. 65Es jyʉnáñ: —Pa̱a̱dyʉts njʉna̱'a̱ñ ko ni pʉ́n mba̱a̱t xykyanimíñʉts pʉn ja Dios Teety kyajts xytyuknimíñ. 66Net may ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ naty panʉjxʉp ja Jesús myastútʉdʉ es kyaj mʉt 'yokjʉdijnʉdʉ. 67Net ja Jesús t'anma̱a̱y ja nima̱jmajtskpʉ 'yʉxpʉjkpʉty: —¿Tii mnʉjxándʉp miidsʉty nandʉ'ʉn? 68Es ja Simonk Peedrʉ 'yadsoojʉ: —Windsʉ́n, ¿pʉ́nʉts nbanʉjxtʉp? Mij naydyi'igyʉ mmʉda̱jtypy ja ayuk di'ibʉ myadyakypy ja jiky'a̱jtʉn di'ibʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 69Ʉʉdsʉty tʉts nmʉbʉktʉ es nnija̱'a̱dʉpts ko mij mGrístʉty, Dios ja 'yU'unk. 70Jesús t'adsooy ja 'yʉxpʉjkpʉty: —Nima̱jmajtskʉts miits tʉ nwin'ixy, per nidu'uk pyʉdsemy mʉjku'u mʉduumbʉ. 71Ko tya̱dʉ Jesús dʉ'ʉn jyʉnáñ, ja'a naty 'yandijpy ja Juudʉs, Simonk Iskaryotʉ mya̱a̱nk, mʉt ko Juudʉs yʉ'ʉ naty kʉyakánʉp oy jyaja'ajʉty tu'uk di'ibʉ nima̱jmajtskpʉ 'yʉxpʉjkpʉty.

will be added

X\