FWANK 4

1Myʉdoodʉ ja fariseeʉ ja̱'a̱yʉty ko ni'igʉ naty dyajmáyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty es yajnʉbéty ni'igʉ kʉdiinʉm ja Fwank Yajnʉbajtpʉ. 2Oy kyaj ja Jesús kʉ'ʉm yajnʉbejty, yʉ 'yʉxpʉjkpʉty yʉ'ʉjʉty yajnʉbajttʉ ja ja̱'a̱yʉty. 3Ko Jesús tnija̱'a̱jʉ tya̱a̱dʉ, net tsyo'oñ Judeeʉ es jyʉmbijnʉ Galileeʉ. 4Ko tyu'uyo'oy, koonʉm ñaxy samaritanʉ ña̱a̱xóty. 5Jya̱jttʉ jap ma̱ ka̱jpn di'ibʉ xyʉ'a̱jtypy Sikar, di'ibʉ naty japyʉ myʉwingón yʉ Jakoobʉ ñax di'ibʉ 'yu'unk Josee tyukkuma̱a̱y ja ñax. 6Es jap tu'ugʉ nʉda̱jñ di'ibʉ Jakoob ñʉda̱jñ'a̱jt jékyʉp. Es ko jyajty jap nʉda̱jñ agʉ'p ja Jesús, ja'a ko anu'xʉbʉ naty mʉt ko tʉ yo'oy, ta ñaxwe'tsy nʉda̱jñbyʉ'a̱a̱y. Kijkyxyʉʉ natyñʉ. 7Net myiiñ ma̱ ja nʉda̱jñ tu'ugʉ samaritanʉ toxytyʉjk es tjuuda̱'a̱ñ ja nʉʉ. Net ja Jesús t'anma̱a̱y: —Meegyʉts waanʉ mnʉʉ, tunʉ may'a̱jtʉn. 8Tʉ naty ñʉjxtʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty ka̱jpnóty es tjuya̱'a̱ndʉ di'ibʉ 'yagijxyʉ'áttʉp. 9Es ja toxytyʉjk 'yadsoojʉ: —Mij m'israelitʉ, es ʉj samaritanʉ. ¿Wi'ixʉts mij xy'amdoy ja nʉʉ es nyajnʉ'uugʉt? (Yʉ israelítʉty kyaj mʉt ti'igyʉ 'yity ja samaritanʉ ja̱'a̱yʉty.) 10Jesús 'yadsoojʉ: —Kooxyʉp xy'oknijawʉ ja may'a̱jtʉn di'ibʉ Dios yajkypy es pʉ́nʉts ʉj di'ibʉ nʉʉ m'amdoojʉp, tʉy'a̱jtʉnxyʉpts mij xy'amdoy yʉ nʉʉ, es ʉjxyʉpts mij nmeepy yʉ nʉʉ di'ibʉ yajjiky'ajtypy ja ja̱'a̱yʉty. 11Ja toxytyʉjk 'yadsoojʉ: —Windsʉ́n, ni xykyamʉdaty je'eyʉ di'ibʉ mʉt ja nʉʉ xyjuudʉt. Ja'a ko jantsy kʉk yʉ nʉda̱jñ, ¿wi'ixʉts mij xymyo'oyʉt yʉ jiikypyʉ nʉʉ? 12Ja n'apteety'a̱jtʉm Jakoob xytyukmʉwʉ'ʉmʉmʉ tya̱dʉ nʉda̱jñ, ma̱ yʉ'ʉ ijty ñʉ'uuktʉ mʉt ja 'yu'unk 'yʉna̱'kʉty esʉ jyʉyujk tsya̱jka̱a̱. ¿Tii wa'anʉ da mij ni'igʉ mʉ́jʉty kʉdiinʉm ja'a? 13Esʉ Jesús 'yadsoojʉ: —Nidʉgekyʉ di'ibʉ ya̱a̱ nʉ'úktʉp, pa̱a̱dʉdʉp jatʉgok yʉ tʉʉdsʉ, 14per di'ibʉ 'yikypy ja nʉʉ di'ibʉts ʉj nmeepy, ni na̱'a̱ tʉʉdsʉ kyanakypya̱a̱dʉdʉt. Ja'a ko di'ibʉts ʉj nʉʉ nmeepy, jap myujxtʉ́wʉt jyodoty es myo'oyʉdʉt ja jiky'a̱jtʉn di'ibʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 15Net ja toxytyʉjk t'adsooy ja Jesús: —Windsʉ́n, meegyʉdsʉ tadʉ nʉʉ es kʉdiibʉts xyñakypya̱a̱dʉt yʉ tʉʉdsʉ es ni nganakymyínʉdʉts ma̱ tya̱dʉ nʉda̱jñ es njuudʉdʉts ja nʉʉ. 16Jesús 'yadsooy: —Nʉjx wow yʉ mña'ay es mʉʉt mmíndʉt ja ya̱a̱. 17Ja toxytyʉjk 'yadsooy: —Kyajts nmʉdaty ja nña'ay. Jesús 'yadsoojʉ: —Mmʉda̱jtypy ja tʉy'a̱jtʉn ko mjʉna̱'a̱ñ kyaj xymyʉdaty ja mña'ay, 18ja'a ko nimʉgoxk tʉ xy'okmʉda̱jtpʉ mña'ay, es di'ibʉ jam tyam mmʉda̱jtypy jatu'ugʉ myedyʉjk, kyaj yʉ'ʉ xyña'ayʉty. Pa̱a̱ty tʉy'a̱jtʉn éxtʉm mjʉna̱'a̱ñ. 19Ko ja toxytyʉjk tmʉdooy, net t'anma̱a̱y ja Jesús: —Windsʉ́n, n'ijxypyʉts ko mij ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ. 20Ja n'aptʉjkʉty di'ibʉ jékyʉp jyiky'a̱jttʉ, ja'a 'yawda̱jttʉ ja Dios ya̱a̱ ma̱ tya̱dʉ kopk. Per miits israelítʉty mjʉna̱'a̱ndʉ ko jaayʉ Jerusalén ja it luga̱a̱r ma̱ n'awda̱jtʉm. 21Jesús t'adsooy ja toxytyʉjk: —Mʉbʉjkkʉts mij, miimp ja xʉʉ ja oorʉ ma̱ miits xy'awdáttʉt ja Dios, es ni mgamíndʉt ma̱ tya̱dʉ kopk es ni mganʉjxtʉt Jerusalén. 22Miits samaritanʉ ja̱'a̱yʉty, kyaj xyñijáwʉdʉ ti m'awda̱jttʉp, per ʉʉdsʉty israelítʉty, nnija̱'a̱dʉpts tits n'awda̱jttʉp, ja'a ko tsyooñ ja nitsokʉn ma̱ ja israelítʉty. 23Per mina̱a̱mp ja tiempʉ, es tyamʉ dʉ'ʉn, ko ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ sitʉy y'awda̱jttʉp ja Dios, t'awdáttʉt mʉt winʉ jyot jya̱'a̱jʉn es mʉdʉ tʉy'a̱jtʉn, mʉt ko dʉ'ʉnʉ dʉn ttseky ja Dios es 'yawdátʉdʉt ja ja̱'a̱yʉty. 24Dios yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja Ja̱'a̱jʉn, es di'ibʉ 'yawda̱jttʉp ja Dios, 'yawdáttʉp mʉt winʉ jyot jya̱'a̱jʉn es mʉdʉ tʉy'a̱jtʉn. 25Net ja toxytyʉjk t'anma̱a̱y ja Jesús: —Ʉj nnija̱'a̱bʉts ko mínʉp ja Kristʉ di'ibʉ Dios wyin'ijx. Ko myínʉt ja'a, yʉ'ʉ xy'awa̱'a̱nʉdya'ayʉm tʉgekyʉ. 26Net ja Jesús t'adsooy ja toxytyʉjk: —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn Kristʉ di'ibʉ mmʉga̱jxʉp. 27Es net jya̱jttʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty. Es ko t'ijxtʉ ja Wyindsʉ́n myadya'aky mʉt tu'ugʉ toxytyʉjk, dʉ'ʉñʉ wyʉ'ʉmʉdyaaydyʉ. Per ni pʉ́n oj tkayajtʉ́y: “¿Ti mdsejpy?” o “¿Ti ko xymyʉtmadya'aky yʉ toxytyʉjk?” 28Net ja toxytyʉjk tnaswijtsʉ tsyiy es oj ñejxy ka̱jpnóty es oj t'awánʉdʉ ja kuga̱jpn es t'anʉʉmʉdʉ: 29—Min xy'ok'ixtʉ tyápʉdʉ ja̱'a̱y di'ibʉts tʉ xy'awanʉ tʉgekyʉ di'ibʉts tʉ nduñ. ¿Kyajʉ dʉ'ʉn jya'adyʉ tya̱a̱dʉ ja Kristʉ? 30Net ja ja̱'a̱yʉty tsyo'ondʉ jap ka̱jpnóty es tninʉjxtʉ mʉt ja toxytyʉjk ja Jesús. 31Ko naty ja toxytyʉjk tʉ ñejxy ka̱jpnóty, net ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉty 'yanma̱a̱yʉ: —Ya'ʉxpʉjkpʉ, kay oynʉ'ʉnʉn. 32Ta ja Jesús 'yadsooy: —Tyapts ja je'xy nmʉdaty di'ibʉ miidsʉty ni xykyanijáwʉdʉ. 33Net ja 'yʉxpʉjkpʉty ak ja'ajʉty ñayyajtʉʉjʉdʉ: —¿Tʉ da pʉ́n dyajmíñ di'ibʉ kyáyʉp? 34Esʉ Jesús t'anma̱a̱ydyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty: —Kots ʉj nduñ di'ibʉ tsyejpy pʉ́nʉts tʉ xykyexy, ujts jotkʉdákpʉts éxtʉm jyawʉ ngay n'iigyʉts. 35’Miits m'ayuk'a̱jttʉbʉ dʉ'ʉn: “Ko tyʉgoy'aty taxk po'o es nyajpʉdʉ'kʉm ja pʉjta'aky.” Per ʉjts miits n'anma̱a̱ydyʉp: “¡Ixtʉ kam! Tʉ pʉjta'aky tyʉtsnʉ es tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ es pyʉdʉ'ʉgʉt.” 36Di'ibʉ yajpʉde'kypy ja pyʉjta'aky, 'yaxá̱jʉp ja myʉju'uñ; esʉ pyʉjta'aky di'ibʉ yajpʉde'kypy, ja'a dʉ'ʉn ítʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Es dʉ'ʉn di'ibʉ wyijpy ja triigʉ es di'ibʉ yajpʉde'kypy, nimajtsk xyonda̱'a̱ktʉ. 37Es dʉ'ʉn dya'íxyʉty ko tyʉy'a̱jtʉnʉty di'ibʉ 'yayuk'a̱jttʉp éxtʉmʉ tya̱a̱dʉ: “Wiinkpʉ wyijpy ja triigʉ es wiinkpʉ yajpʉde'kypy.” 38Ʉjts miidsʉty tʉ ngaxtʉ es xyajpʉdʉ'ʉktʉt ja di'ibʉ kyaj tʉ xyñiduungʉdʉ. Wiingátypyʉ tʉ tniduungʉdʉ, es miidsʉdyʉ net myajpʉdʉ'ktʉp. 39May ja samaritanʉ ja̱'a̱yʉty di'ibʉ tso'ondʉp ka̱jpnóty tmʉbʉjktʉ ja Jesús, ja'a ko ja toxytyʉjk tʉ naty 'yanʉ'ʉmxʉdʉ: “Tadʉ yedyʉjk xy'anma̱a̱yʉts tʉgekyʉ di'ibʉts tʉ nduñ.” 40Es ko myiindʉ ma̱ Jesús, net tmʉnu'xtáktʉ es wyʉ'ʉmʉt mʉt yʉ'ʉjʉty. Es ja Jesús oj wye'emy ma̱ ja ka̱jpn majtsk xʉʉ mʉt yʉ'ʉjʉty. 41Ko ja kuga̱jpnʉty tmʉdoodʉ ja 'yʉxpʉjkʉn ja Jesús, ni'igʉ mayjya'ay oj t'akmʉbʉktʉ ja Jesús. 42Net ja toxytyʉjk t'anma̱a̱ydyʉ: —Nmʉbʉjknʉpts ʉʉdsʉty tyam, kʉdiinʉm je'eyʉ ko mij tʉ xyñigajxy, ja'a ko nandʉ'ʉn ʉʉdsʉty kʉ'ʉm tʉ nmʉdóyʉts. Nnija̱'a̱dʉpts tyam ko tʉy'a̱jtʉn ko yʉ'ʉ Kyrístʉty di'ibʉ yajpojpʉnitʉgoyaampy yʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y. 43Ja kyumdʉgʉk xʉʉ ja Jesús tsyo'oñ Sikar es oj ñejxy Galileeʉ. 44Kʉ'ʉmʉ naty jayʉjp tʉ jyʉna'añ yʉ Jesús: “Ni tu'ugʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ kya'ity windsʉ'ʉgʉ mʉt ja myʉguga̱jpn.” 45Es ko ja Jesús jyajty Galileeʉ, ja ja̱'a̱yʉty oj 'yaxá̱jʉdʉ tsuj, ja'a ko nimayʉ naty di'ibʉ oj tʉ pyaskʉxʉ'attʉ Jerusalén. Jap t'ijxtʉ ti Jesús tyuun tʉgekyʉ. 46Net ja Jesús jyajty Kanaa, Galileeʉ ña̱a̱xóty, ma̱ naty ja nʉʉ tʉ dyajjʉmbíty vinʉ. Es net tu'uk jyajty ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ di'ibʉ mʉjʉ kyutujkʉn. Jam ja'a tsyʉʉnʉ Kafarnaúm es ja 'yu'unktʉmʉ naty tʉ pya̱'a̱mbéty jantsy mʉk. 47Ko tadʉ ja̱'a̱y tmʉdooy ko Jesús tʉ jyʉmbity Judeeʉ es ko tʉ naty myiñ Galileeʉ, ta tnimiiñ es tmʉnu'xtáky es jyʉjpta̱'a̱gʉt, es nʉjx ja 'yu'unk ya''agʉdákxʉty, ja'a ko tim oogánʉbʉ naty. 48Ta ja Jesús t'anma̱a̱y ja ja̱'a̱y: —Pʉn kyaj xy'ixtʉ ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn, kyaj miidsʉty ʉj xymyʉbʉ́ktʉt. 49Net ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ 'yadsooy: —Windsʉ́n, jo'omdʉ tsojk, tunʉ may'a̱jtʉn, na̱a̱m kyajnʉmts ja n'u'unk 'yeeky. 50Ta Jesús 'yanma̱a̱yʉ: —Nʉjx ma̱ mdʉjk. Ja m'u'unk tʉ 'yagʉda'aky. Ta ja ja̱'a̱y tmʉbejky éxtʉm ja Jesús tʉ 'yanʉ'ʉmxʉty. Ta jyʉmbijty ma̱ tyʉjk. 51Es ko naty tyu'uyo'oy, oj jyʉjpkuba̱a̱dʉty ja tyuumbʉ di'ibʉ naty tso'ondʉp ma̱ ja puma̱'a̱yʉn. Ta 'yanma̱a̱yʉ: —¡Ja m'u'unk tʉ 'yagʉda'aky! 52Ta ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ 'yadsooy: —¿Ti oorʉ oga̱'a̱n tʉ myʉba̱a̱dʉ? Es ja'ajʉty 'yadsoodʉ: —Extʉm jʉnakxyʉʉ ʉxʉ'ʉy xyeemy ja jyʉʉn. 53Net ja u'unkteety tjamyejtsy ko nan janakxyʉʉ naty tʉ 'yanʉ'ʉmxʉty ja Jesús: “Ja m'u'unk tʉ 'yagʉda'aky.” Net ja ja̱'a̱y es nidʉgekyʉ di'ibʉ tsyʉna̱a̱ydyʉp ma̱ jyʉʉn tyʉjk tmʉbʉjktʉ ja Jesús. 54Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja myʉmajtskpʉ ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun ko jyʉmbity Judeeʉ es ñejxy Galileeʉ.

will be added

X\