FWANK 12

1Tʉdujk xʉʉnʉmʉ naty tkapa̱a̱ty ja paskʉ xʉʉ, Jesús oj ñejxy Betañʉ ma̱ naty tsyʉʉnʉ Lázarʉ di'ibʉ natyʉ Jesús tʉ dyajjikypyéky ko 'ye'ky. 2Es jap t'ʉxkujkʉdʉ tu'ugʉ a'ux es ja Jesús 'ya'ux'átʉt; ja Martʉ ja'a wingiipy es ja Lázarʉ mʉt ja Jesús kyaydyʉ ma̱ ja meesʉ. 3Net ja Mariiʉ dyajmiiñ tuk limetʉ ja wa̱'a̱ts nardʉ aseytʉ di'ibʉ pa̱'a̱kxu'kp jantsy mʉk es jantsy tsoox. Net ttukku'tsy ja tyekyʉ Jesús es dyajtʉ́tsy mʉt ja wyaay. Tʉgekyʉ ja tʉgot jyantsywye'emy mʉt ja pa̱'a̱k xu'kʉn. 4Ja Juudʉs Iskaryotʉ, di'ibʉ naty ʉxpʉjkpʉ'a̱jtʉp ja Jesús es nandʉ'ʉn kyʉyaka̱'a̱ñʉty, jyʉnáñ: 5—¿Ti ko tʉ kyayajteeky yʉ tya̱dʉ pa̱'a̱k xu'kʉn tʉgʉk mʉgo'px xʉʉ nidún esxyʉp yajtukpudʉ́kʉ yʉ ayoobʉ ja̱'a̱yʉty? 6Per ja Juudʉs kyaj dʉ'ʉn jyʉnáñ mʉt ko tpa''ayoy ja ayoobʉ ja̱'a̱yʉty, ja'a yʉ'ʉ ko mya'tspʉty. Yʉ'ʉ naty ijtp meeññikoombajtpʉ ma̱ ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉty es tpukóñ ja meeñ di'ibʉ yʉ'ʉ ñikoombejtypy. 7Net ja Jesús 'yanma̱a̱yʉ: —¡Mastu'ut! ¡Katʉ xy'ooy! Dʉ'ʉnʉts tʉ xytyuñ éxtʉm ja ja̱'a̱yʉty ttukkuutstʉ ja o'kpʉ ko ñaxtʉkʉya'añ. 8Yʉ ayoobʉ ja̱'a̱yʉty kyaj tyʉgoy'ata̱'a̱ñ, per ʉj kyajts dʉ'ʉñʉm n'ita̱'a̱ñ mʉt miidsʉty. 9Ko ja israelítʉty tnija̱'a̱dʉ ko Jesús jyápʉdyʉ naty Betañʉ, net oj tninʉjxtʉ t'ixa̱'a̱ndʉ es nandʉ'ʉn ja Lázarʉ di'ibʉ naty ja Jesús tʉ dyajjikypyéky ko 'ye'ky. 10Net ja teedywyindsʉ́nʉty dyajti'igyʉdʉ 'yayuk es wi'ix nandʉ'ʉn 'yoogʉt ja Lázarʉ, 11mʉt ko mʉt yʉ'ʉgyʉjxmʉ Lázarʉ may ja israelítʉty tmastuttʉ ja teedywyindsʉ́nʉty es tpanʉjxtʉ ja Jesús. 12May ja ja̱'a̱yʉdyʉ naty tʉ ñʉjxtʉ paskʉxʉ'a̱jtpʉ Jerusalén. Jakumbom ja ja̱'a̱yʉty tmʉdoodʉ ko Jesús jya̱'ta̱'a̱ñ. 13Net oj tmʉnʉjxtʉ tʉʉxy a̱a̱y es dʉ'ʉn t'axa̱jʉya̱'a̱ndʉ ja Jesús. Ta jyʉnandʉ mʉk: —¡Awdattʉ Dios! ¡Kuni'xy di'ibʉ miimp éxtʉm ja Diosʉ Kyudʉnaabyʉ! ¡Kuni'xy ja Israelitʉ Ryey! 14Jesús tpaty tu'ugʉ burru'unk es ttukpejty, dʉ'ʉn éxtʉm jyʉna'añ ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn: 15Katʉ mdsʉ'ʉgʉdʉ miidsʉty, ja̱'a̱yʉty di'ibʉ tsʉna̱a̱ydyʉp ma̱ Syon ka̱jpn. Ix, tya̱a̱ myiñ ja mrey ttuk'u'uñʉ tu'ugʉ burru'unk. 16Ma̱ ja xʉʉ ko jyajty ja Jesús es ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ttuñ, kyaj ja 'yʉxpʉjkpʉty tjaygyujkʉdʉ. Per óknʉm ko Jesús jyikypyejky es ñʉjxnʉ tsa̱jpótm, net tjamyajtstʉ ko yʉ tya̱a̱dʉ tʉgekyʉ 'yity kʉxja̱'a̱y ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn es dʉ'ʉnʉ naty tʉ yajkuydyúñ mʉt ja Jesús. 17Ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ naty jap Betañʉ ko ja Jesús dyajjikypyejky ja Lázarʉ ko naty tʉ 'yeeky, tmadyakmiin tmadyakxʉjptʉ di'ibʉ naty tʉ t'ixtʉ. 18Pa̱a̱ty waanʉ may ja ja̱'a̱yʉty tsyo'ondʉ es ja Jesús tjʉjp'yo'oya̱'a̱ndʉ mʉt ko tmʉdoodʉ ko naty ja tadʉ ijxwʉ'ʉmʉn tʉ ttuñ di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn. 19Ko ja fariseeʉty t'ijxtʉ ko Jesús ja ja̱'a̱y ak ja'a panʉjxʉp, net ñayjyʉnánʉdʉ ak ja'ajʉty: —Ta xy'ixtʉ. Kyaj mba̱a̱t ti ndu'unʉm. ¡Nidʉgekyʉ ja ja̱'a̱yʉty ak ja'a pyanʉjxtʉbʉ tadʉ ja̱'a̱y! 20Es ma̱ ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ naty tʉ ñʉjxtʉ Jerusalén es t'awdata̱'a̱ndʉ ja Dios ma̱ ja xʉʉ tyúñʉty, tapʉ naty nidu'ugʉty ja grieegʉ ja̱'a̱yʉty. 21Tya̱a̱dʉty ja'a ñinʉjxtʉ ja Felipʉ di'ibʉ kuga̱jpn'a̱jtp Betsaydʉ, Galileeʉ ña̱a̱xóty, es t'anma̱a̱ydyʉ: —Windsʉ́n, yʉ'ʉts nja'ixándʉp ja Jesús es njamʉtmadya̱'a̱ga̱'a̱ndʉts. 22Felipʉ oj tninejxy ja Andrés es t'awa̱'a̱nʉ. Net nimajtsk oj ñʉjxtʉ ma̱ ja Jesús es tmʉmadyaktʉ. 23Net ja Jesús jyʉnáñ: —Tʉ net ja oorʉ tpa̱a̱ty ma̱ ja Diósʉts ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, xymyo'oya'añʉts waanʉ ni'igʉ mʉj'a̱jtʉn. 24’Tʉy'a̱jtʉn miits n'anʉʉmʉdʉ ko tu'ugʉ triigʉ pa̱jk kyaka̱'a̱y na̱a̱xkʉjxy es kyaj myuxy, dʉ'ʉñʉ ja tʉʉmt tu'uk je'eyʉ 'yity, per ko kya'ay na̱a̱xkʉjxy es tyʉgoy ja'agyʉjxm ko myuxy, may ja tyʉʉmp dyaky. 25Pʉ́n nayyajjiky'a̱jtʉp kʉ'ʉm ya̱ naxwiiñ, dʉ'ʉn éxtʉm ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ pyʉjke'kypy ja triigʉ tʉʉmt extʉ ko wyojkta̱'a̱yʉty, net tyʉgooydya'ay. Per di'ibʉ jiky'a̱jtp éxtʉmts ʉj n'anʉʉmʉ, dʉ'ʉn éxtʉm ja tʉʉmt di'ibʉ mujxp es tyʉʉmp'áty may. 26Ja'a ko pʉ́nʉty jiky'a̱jttʉp éxtʉmts ʉj n'anʉʉmʉ es xymyʉdúñʉts, nʉjxʉp nandʉ'ʉn ma̱ts ʉj nnejxy, esʉ nDeedyʉts may'átʉdʉp nidʉgekyʉ di'ibátyʉts xypyanʉjxtʉp. 27’Tyam nʉgoots n'okjotmaymyʉʉt'a̱jnʉ. ¿Wi'ixʉts njʉna̱'a̱nʉt? ¿Ti njʉna̱'a̱nʉpts?: “Tatʉ, yajtsókʉts kʉdiibʉts n'ayówʉt ma̱ tya̱dʉ o'kʉn.” Per dʉ'ʉnʉts tʉ nmiñ naxwiiñ esʉts n'oogʉt. 28Net 'yakjʉnáñ: “Tatʉ, tun dʉ'ʉn es ja ja̱'a̱yʉty m'awdátʉdʉt.” Net yajmʉdooy kyajxy tsa̱jpótm: —Tʉts dʉ'ʉn nduñ, es ndunaambyʉts jatʉgok. 29Ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ jap myʉdoodʉ ñayjyʉnánʉdʉ ko anaa yaxp. Es wiinkpʉty ñayjyʉnánʉdʉ: —Tu'ugʉ anklʉs tʉ myʉgajxyʉty. 30Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ: —Kyajpʉ tya̱a̱dʉ tʉ yajmʉdóy mʉt ʉjtskyʉjxm, mʉt miitskyʉjxmʉdyʉ dʉ'ʉn. 31Tyamʉ net ja tiempʉ tʉ jya'ty ma̱ yʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y yajpayo'oya'añ, es tyamʉ net yajkutujkʉnjuudʉt di'ibʉ ya̱ naxwiiñ ana'amp. 32Es kots ʉj nyajpʉjta̱'a̱gʉt kʉjxm, nétʉts xyñimiinda̱'a̱ydyʉdʉts ja ja̱'a̱yʉty. 33Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ Jesús yajjaygyujkʉ wi'ixʉ naty 'yooga̱'a̱ñ. 34Es ja ja̱'a̱yʉty 'yadsoojʉdʉ: —Tʉts nmʉdowdʉ ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ko yʉ Kristʉ jiky'ata̱a̱mp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. ¿Wi'ix mij mjʉna̱'a̱ñ ko ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ yajpʉjta̱'a̱ga̱'a̱ñ kʉjxm? ¿Pʉ́nʉ dʉnʉ tadʉ Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ? 35Net ja Jesús jyʉnáñ: —Ak'ijtp ja ja̱jʉn mʉt miidsʉty, per waanʉ tiempʉ je'eyʉ. Yo'oygyojtʉ mʉt ko m'akmʉda̱jttʉbʉ tya̱dʉ ja̱jʉn kʉdiibʉ mgugoodsʉdʉt. Mʉt ko di'ibʉ tu'uye'epy kugoots, kyaj tnijawʉ ma̱ ñejxy. 36Ʉjtsʉ dʉ'ʉnʉ tya̱dʉ ja̱jʉn. Na̱a̱m n'ak'ijtpnʉmts mʉt miidsʉty, axá̱jʉdʉgʉts miidsʉty es dʉ'ʉn miits mja̱'a̱y'átʉdʉt ja ja̱jʉn es tkudʉ'xa̱'a̱ñ ja wiingátypyʉ. Ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn Jesús jyʉna̱a̱nda̱a̱y, net oj ñʉjxnʉ adʉkʉtuuy. 37Oyʉ naty ja Jesús tʉ tjantsyjyaya'íxyʉty ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn ja̱'a̱y wyinduuyʉty, kyaj myʉbʉjkʉdʉ. 38Es dʉ'ʉn yajkuydyuuñʉ tya̱a̱dʉ di'ibʉ ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Isaiiʉ kyʉxja̱a̱y ma̱ jyʉnáñ: Nindsʉn'a̱jtʉm, ¿pʉ́n tʉ tmʉbeky di'ibʉts ʉj tʉ nga̱jxwa'xy? ¿Pʉ́n tyuk'ijx ja Nindsʉn'a̱jtʉmʉ myʉk'a̱jtʉn? 39Es dʉ'ʉn kyaj mba̱a̱t oj tmʉbʉktʉ. Pes nan kyʉxja̱a̱y ja Isaiiʉ: 40Dios dʉ'ʉn jyʉnáñ: “Tya̱dʉ ja̱'a̱y tʉ ñayyajwiindsʉdʉ es dyajjuuñ ja jyot wyinma̱'a̱ñ, es kʉdiibʉ t'íxtʉt mʉdʉ wyiinʉty, es ni tkajaygyúkʉdʉt mʉt ja jyot wyinma̱'a̱ñ, es ni kyajʉmbíttʉt ma̱ ʉj esʉts nya''agʉda̱'a̱gʉt.” 41Isaiiʉ jyʉnañʉ dʉ'ʉn mʉt ko tʉ naty t'ixy ja myʉj'a̱jtʉnʉ Jesús, es yʉ'ʉ dʉnʉ tya̱a̱dʉ ñimadyak. 42Oy may ja israelítʉty tjamʉbʉktʉ Jesús, es ja'a mʉt na̱a̱gʉty ja wyindsʉ́nʉty, kyaj jyʉnandʉ mayjya'ayóty mʉt ko ttsʉ'ʉgʉdʉ ja fariseeʉty kʉdiibʉ ñakykyupʉ́kʉdʉt tsa̱jptʉgóty. 43Ja'a ko yʉ'ʉjʉty ni'igʉ ttsoktʉ ko ja ja̱'a̱y yajmʉj'átʉdʉ es kʉdiinʉm ja Dios yajmʉj'átʉdʉt. 44Myiiñ jatʉgok ja Jesús es jyʉnáñ jantsy mʉk: —Di'ibʉts ʉj xymyʉbʉjkp, myʉbejkypy nandʉ'ʉn di'ibʉts tʉ xykyexy. 45Es di'ibʉts tyam xy'ijxp, yʉ'ʉ naty nandʉ'ʉn 'yijxypy di'ibʉts ʉj xykyajx. 46Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja ja̱jʉn. Tʉ ngʉda'agyʉts ya̱ naxwiiñ es di'ibʉts xymyʉbʉjkp kyaj wyʉ'ʉmʉt kugoots. 47Ʉj kyajts ndukkumʉdoy di'ibʉ tʉ tjamʉdoy yʉ n'ayúkʉts es kyaj ttuñʉ kwentʉ, mʉt ko ʉj kyajts tʉ nmiñ ya̱ naxwiiñ esʉts ndukkumʉdówʉt ja ja̱'a̱yʉty, nyajnitso'ogʉpts sitʉy. 48Di'ibʉts xy'ʉxtijp es kyaj ttuñʉ kwentʉ n'ayúkʉts, tam yʉ'ʉ 'yawíxyʉty pʉ́n tukkumʉdówʉdʉp. Yʉ tya̱dʉ ayuk di'ibʉ ʉj tʉ ngajxyʉts, yʉ'ʉ dʉ'ʉn nigʉxʉ'ʉgʉp ko pekymyʉʉt ja ja̱'a̱y ja xʉʉ ko ja̱'a̱y yajpayo'oydyʉt. 49Mʉt ko ʉj kyajts ngajxy mʉdʉdsʉ ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñ, ja nDeedyʉts di'ibʉts xykyajx, yʉ'ʉts tʉ xytyuk'ane'emy di'ibʉts nga̱jxʉp es di'ibʉts nduk'ʉxpʉ́kʉp. 50Es nnija̱'a̱bʉts yʉ nDeedyʉdsʉ 'yana'amʉn, yʉ'ʉ dʉ'ʉn wi'ix yajpa̱a̱ty ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Pes di'ibʉts ʉj ngajxypy, ngajxypyʉts éxtʉmts ja nDeedyʉn tʉ xytyuk'ane'emy.

will be added

X\