EBREEɄSɄTY 10

1Ja ana'amʉn di'ibʉ Moisés yajmooy, dʉ'ʉn ja'a éxtʉmʉ awax di'ibʉ yajnigʉxe'kypy wi'ix 'yity ja oy'a̱jtʉn di'ibʉ miimpnʉm, ja ana'amʉn kyaj jya'ajʉty ja oy'a̱jtʉn kʉ'ʉm. Pa̱a̱ty ja windsʉ'kʉn di'ibʉ ja̱'a̱y ya̱jktʉp jʉmʉjt jʉmʉjt, kyaj mba̱a̱t ja ja̱'a̱y dyajwʉ'ʉmdʉt oy wa̱'a̱ts pʉ́nʉty Dios myʉwingoondʉp. 2Pes pʉn tʉy'a̱jtʉnxyʉp ana'amʉngyʉjxm dyajwa̱'a̱tsy ja ja̱'a̱yʉ pyojpʉty, kyajxyʉp t'okja̱'a̱nʉ ja pyeky es kyajxyʉp t'ok'ya̱jknʉ ja windsʉ'kʉn. 3Per ja windsʉ'kʉn di'ibʉ ja ja̱'a̱y ya̱jktʉp jʉmʉjt jʉmʉjt yajtukjamyajtstʉp ja ja̱'a̱y ko pekyjya'ay ja'ajʉty, 4mʉt ko ja toorʉ ne'pyñ esʉ tsyiip ne'pyñ ni na̱'a̱ mba̱a̱t tkayajjʉge'eky yʉ pojpʉ. 5Pa̱a̱ty ko myiiñ ja Kristʉ, net t'ama̱a̱y ja Dios: Kyaj mij xytsyejky es myajtukwindsʉ'ʉgʉt ja jʉyujk esʉ myajmo'oyʉt ja yojxʉn, pa̱a̱ty mij tʉ xymyo'oyʉts tu'ugʉ nini'x. 6Kyaj tʉ xy'oyjyawʉ ko ja jʉyujk ñitoy, ni ja di'ibʉ ja̱'a̱y yojxtʉp pekykyʉjxm. 7Tats njʉnáñ: “Tya̱a̱ts ʉj, dʉ'ʉn éxtʉm jaybyety 'yity mʉt ʉj ma̱ ja ja̱a̱ybyajtʉn, esʉts nduna̱'a̱ñ di'ibʉ mij mdsejpy.” 8Jawyiin jyʉnáñ ja Kristʉ ko Dios kyaj ttseky es yajtukwindsʉ'ʉgʉt ja jʉyujk es yajtóyʉt ja yoxy di'ibʉ ja ja̱'a̱y ya̱jktʉp, oy ja Diosʉ naty tʉ tjayaky ja ana'amʉn di'ibʉ tyuk'ane'embyʉ tadʉ windsʉ'kʉn. 9Ta jyʉnáñ: “Tya̱a̱ts ʉj, esʉts nduna̱'a̱ñ di'ibʉ mij mdsejpy.” Dʉ'ʉn xytyuknija̱'a̱m ko Dios yajjʉgékypy tadʉ jawyiimbʉ maywyindsʉ'kʉn es tpʉjkta'aky ja windsʉ'kʉn di'ibʉ ja Kristʉ ya̱jk. 10Xyajwátsʉm ja Dios mʉt ko Jesukristʉ ttuuñ di'ibʉ Dios tsyejpy ko ttukwindsʉ'kʉ ñini'x tʉgok je'eyʉ mʉt winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 11Nidʉgekyʉ teetytyʉjkʉty bom bom tpʉjta̱'a̱ktʉ ja windsʉ'kʉn nan ja'ayʉmbʉ kana̱k ok, oyʉ tya̱dʉ windsʉ'kʉn ni na̱'a̱ mba̱a̱t tkajo'otsy ja pojpʉ. 12Per ko Jesukristʉ ñayya̱jkʉ tʉgok je'eyʉ éxtʉmʉ windsʉ'kʉn mʉt ja pojpʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, net ñaxwe'tsy Dios Teety 'yaga̱'a̱ñdsyoo. 13Jam t'awixy extʉ ko Dios tyukmʉmada̱'a̱gʉdʉt yʉ myʉdsípʉty, 14ja'a ko mʉt yʉ'ʉgyʉjxmʉ tadʉ tʉgokpʉ windsʉ'kʉn dyajwe'emy tʉgekyʉ ak oy winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ ja di'ibáty nʉ'ʉyo'oy tu'uyo'oydyʉp es wa̱'a̱ts jya̱'ttʉt. 15Yʉ Espíritʉ Santʉ ti'igyʉ jyʉna'añ, mʉt ko jawyiin tmadya'aky: 16Dʉ'ʉn jyʉna'añ ja Dios: Oknʉmts nbʉjta̱'a̱gʉdʉts ja jembyʉ kajxy'átypyʉ mʉt ja israelítʉty. Nbʉjta̱'a̱gʉpts yʉ n'ana'amʉnʉty ma̱ jyótʉty, es nja̱a̱ywyʉ'ʉmʉdʉts ma̱ ja wyinma̱'a̱ñʉty. 17Es jatuk peky jyʉna'añ: Nina̱'a̱ts ngajamyátsʉt ja pyojpʉty es ni ja 'yaxʉk'a̱jtʉnʉty. 18Es ko ja pojpʉ dʉ'ʉn yajme'xy, kyaj ñakytsyékyʉty ja windsʉ'kʉn esʉ pojpʉ yajma'xʉt. 19Mʉgu'ugítʉty, mʉt ko yʉ Kristʉ tteemy dyejky ja ñe'pyñ éxtʉmʉ windsʉ'kʉn mʉt ja nbojpʉ'a̱jtʉm, pa̱a̱ty mba̱a̱t ndʉjkʉm amumdu'uk jot ma̱ Dios, 20mʉt ko dʉ'ʉn éxtʉmʉ teedywyindsʉngópk ñajxy ma̱ ja adʉʉydyúk es jya'ty ma̱ Dios, nandʉ'ʉnʉ Kristʉ ñayya̱jkʉ windsʉ'kʉn es dya''awatsy yʉ nnʉ'a̱jt ndu'a̱jtʉm jembyʉ, di'ibʉ xytyukpátʉm ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ es xyajjo'omʉm ma̱ Dios. 21Mʉt ko nmʉda̱jtʉm tu'ugʉ teety mʉjpʉ di'ibʉ kyudʉnaapy ja Diosʉ jya'ayʉty, 22pa̱a̱ty n'okmʉwingo'onʉm ja Dios amumdu'uk jot, mʉt ko yajxón nnija̱'a̱m ko yʉ njot'a̱jt nwinma̱'a̱ñ'a̱jtʉm tʉ wyatsta̱'a̱y es kyaj ti nbekyjya̱'a̱m, es ko tʉ yʉ nnini'x'a̱jtʉm wyatsta̱'a̱y mʉt ja wa̱'a̱tspʉ nʉʉ. 23Min n'akmʉbʉjkʉm ja Jesús amumdu'uk jot, mʉt ko yʉ'ʉ tʉy'a̱jtʉn tkuydyuna̱'a̱ñ di'ibʉ wya̱ndak, 24es n'ok'ʉxta̱'a̱yʉm ja winma̱'a̱ñ es nnaybyudʉjkʉm nixim niyam es nmʉda̱jtʉm waanʉ ni'igʉ tsojkʉn es ndu'unʉm di'ibʉ oy. 25Na̱a̱gʉty kyaj ñakyñaymyúkʉdʉ mʉt ja myʉ''ʉxpʉjkpʉty. Kyaj n'adsʉ́tsʉm éxtʉm yʉ'ʉjʉty, n'oknayjyotmʉkmo'oyʉm nixim niyam, es waanʉ ni'igʉ tyam, mʉt ko tyimpátnʉp ma̱ Jesús jyʉmbita̱'a̱ñ. 26Pʉn njanija̱'a̱m ja tʉy'a̱jtʉn es n'akpekytyuun'adʉ́tsʉm, kyaj ñakyjyaaty ja windsʉ'kʉn di'ibʉxyʉp nya̱jkʉm ma̱ Dios es ja nbeky'a̱jtʉm xytyukniwátsʉm, 27ja'a dʉn je'eyʉ mʉt ja tsʉ'k ja̱'a̱jʉn n'awijx njʉjp'ijxʉm ja Diosʉ tyʉydyu'unʉn es ja jʉʉn di'ibʉ ño'kta̱'a̱yaampy ja Diosʉ myʉdsípʉty. 28Ko pʉ́n kyaj tmʉj'íxy ja Moisesʉ 'yana'amʉn, kyaj jyaa''ata̱'a̱ñ ja pa''ayo'on, yʉ ana'amʉn yajkutijkypy es 'yoogʉt ja pojpʉ tuumbʉ pʉn jaa majtsk o tʉgʉʉgʉ testiigʉ. 29Pes waanʉ ni'igʉ ñitʉ́kʉty ja mʉj tʉydyu'unʉn di'ibʉ tyukta'an tyuknajptʉp ja Diosʉ 'yU'unk, es dʉ'ʉn t'ʉxtijtʉ ja kajxy'átypyʉ di'ibʉ Dios yajnaxkʉdák mʉdʉ ne'pyñ, es nandʉ'ʉn kyaj tmʉj'íxtʉ ja Espíritʉ Santʉ di'ibʉ yajmiimpy ja Diosʉ tsyojkʉn ma̱ ja ja̱'a̱yʉty. 30Byeen yajxón nnija̱'a̱m ko Dios jyʉnáñ: “Ʉjtsʉ dʉ'ʉn xypyatp es nbayo'oyʉdʉts, es tʉy'a̱jtʉn nmo'oyʉdʉts nidu'uk nidu'ugʉ tʉydyu'unʉn éxtʉm pyaadyʉty.” Es nandʉ'ʉn jyʉnáñ: “Pyayo'oyaampy ja Dios ja jya'ayʉty.” 31Mʉk ayo'onʉ'ʉ ko nga̱'a̱jʉm ma̱ ja jiikypyʉ Diosʉ tyʉydyu'unʉn. 32Jamyatstʉ ko natyʉ Dios tʉ mduknijáwʉdʉ ja tʉy'a̱jtʉn es xymyʉmadaktʉ mʉt ja ma'xtujkʉn ja mʉj ayo'on ko ja axʉk ja̱'a̱yʉty mbajʉdijtʉdʉ. 33Na̱a̱gʉty miidsʉty oj myajwinga̱jx myajjʉjpka̱jxtʉ es myajtúndʉ axʉʉk ijxnide'xy, esʉ wiinkpʉty mbu'ayo'ojʉdʉ di'ibʉ dʉ'ʉn ja̱jttʉ. 34Miits mmʉda̱jttʉ ja pa''ayo'on mʉt ja di'ibʉ naty jap ijtp tsimy pujxndʉgóty, es extʉ mʉt ja xondakʉn xymyʉmadaktʉ ko mbʉjkxʉdʉ di'ibʉ naty mmʉda̱jttʉp, mʉt ko mnija̱'a̱dʉp ko tsa̱jpótm mmʉda̱jttʉp di'ibʉ waanʉ ni'igʉ 'yóyʉty es ijtpʉm winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 35Pes, katʉ xymyastu'uttʉt ja mmʉbʉjkʉnʉty, mʉt ko óknʉm ja Dios mmay'ata̱'a̱nʉdʉ. 36Mʉdattʉ miidsʉty ja ma'xtujkʉn es xytyúndʉt di'ibʉ Dios tsyejpy, es dʉ'ʉn xy'axá̱jʉdʉt di'ibʉ yʉ'ʉ tʉ twa̱nda'aky. 37Pes ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jʉna̱a̱mp: Wingoomp ja tiempʉ, tim tsojk myina̱'a̱ñ jatʉgok. Kyaj jyaka̱'a̱ñ. 38Di'ibʉ myʉbʉjkʉngyʉjxm oy wʉ'ʉmp mʉt ja Dios, yʉ'ʉ dʉ'ʉn jiky'átʉp; per pʉ́n tu'ujʉbijtp, kyajts ʉj ja'a mʉʉt njotkujk'átʉt. 39Per ʉdsa̱jtʉm kyaj ndʉ'ʉn'a̱jtʉm éxtʉm 'yadʉ'ʉtstʉ di'ibáty tu'ujʉmbijttʉp es wyindʉgoydyʉ, ʉdsa̱jtʉm nbajo'omʉm ja Dios, es yʉ'ʉ nʉjx xyajnitsókʉm.

will be added

X\