GALASYɄ 4

1N'ak'anʉʉmʉyaampy jatu'ugʉ ijxpajtʉn: N'okpʉjtákʉm ko ja ja̱'a̱yʉ 'yu'unk mutskátyñʉm di'ibʉ ja kuma̱'a̱ñ 'yaxa̱jʉyaampy, oy ja kuma̱'a̱ñ tʉgekyʉ tjaja'a'a̱jtta̱'a̱ya'añ di'ibʉ tyeety myʉda̱jtypy, dʉ'ʉn ja'a éxtʉmʉ tuumbʉn. 2Ja u'unkteety myʉda̱jtypy ja u'unk'ijxpʉ di'ibʉ kywentʉ'a̱jttʉp ja 'yu'unk, extʉ ko tpa̱a̱dʉt ja tiempʉ ma̱ ja tyeety tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ. 3Dʉ'ʉn nandʉ'ʉn ʉdsa̱jtʉm di'ibʉ xy'u'unk'a̱jtʉm ja Dios: ko ijty nmutsk'a̱jtʉm, ja'a njʉna̱'a̱nʉm ma̱ kyajnʉm myiñ ja Jesús, koonʉm nmʉmʉdo'om éxtʉm xy'ana'amʉm ja di'ibʉ xykywentʉ'a̱jtʉm, ja'a njʉna̱'a̱nʉm ja Moisesʉ 'yana'amʉn. 4Per ko tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ di'ibʉ Dios tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ, net ja Dios tkejxy ja 'yU'unk Jesús, tu'ugʉ toxytyʉjk yajmiin yajja̱jtʉ, es jyiky'ajty Moisesʉ 'yana'amʉn patkʉ'ʉy, 5es dʉ'ʉn kyaj xykyʉ'ʉm'a̱jtʉm tadʉ ana'amʉn. Es ko n'axá̱jʉm ja Jesús éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ ma̱ Dios xy'axá̱jʉm éxtʉmʉ 'yu'unk. 6Es pa̱a̱dyʉ Dios tʉ tpʉjta'aky ja 'yU'ungʉ Jya̱'a̱jʉn njodoty'a̱jtʉm nwinma̱'a̱ñoty'a̱jtʉm ma̱ jyʉna'añ: “Tatitu'unk.” 7Es dʉ'ʉn kyaj mnaky'ítʉt éxtʉmʉ tuumbʉn, tyam ja Dios m'u'unk'a̱jtʉdʉp; es ja'agyʉjxm ko m'u'unk'átʉdʉ, m'axá̱jʉdʉp ja kuma̱'a̱ñ di'ibʉ Dios mmo'oyánʉdʉp. 8Ko naty kyaj xy'ixy'attʉ ja Dios, mmʉduundʉ ja di'ibʉ kyaj yʉ'ʉdyʉ Dios. 9Per tyam, ja'a ko xy'ixy'attʉ Dios, o ni'igʉ oy njʉna̱'a̱nʉm, Dios m'axá̱jʉdʉp éxtʉmʉ 'yu'unk, ¿wi'ix xymyʉdundʉ jatʉgok di'ibʉ kyaj ti wya'añ es ya''ama̱'a̱t? ¿Ti mdsojktʉp jatʉgok es yʉ'ʉ xymyʉdúndʉt éxtʉmʉ tuumbʉ juybyʉn? 10Mmʉjtuundʉp ja xʉʉ, ja po'o es ja jʉmʉjt. 11Jotmaymyʉʉdʉts mʉt ko wa'anxyʉp tʉ tyʉgoy ja nduungʉts ma̱ miidsʉty. 12Mʉgu'ugítʉty, nmʉnu'xtáktʉp es mjiky'átʉt éxtʉm xy'íxyʉts ʉj njiky'aty, ja'a ko tʉts njʉmbity éxtʉm miidsʉty. Kyajts ja yam miits xymyʉpekytyúndʉts. 13Pes yajxón xyjamyátstʉt miidsʉty ko tim jawyiin nduk'ʉxpʉjktʉ ja oybyʉ ayuk, ja'a kots ʉj jam n'ijty miits mʉʉt mʉt kots nba̱'a̱mbejty. 14Es oy xyja''ayo'on'a̱jttʉ ja nba̱'a̱mʉts kots xypya̱'a̱m'ijxtʉ, ʉj kʉ'ʉmts nnika̱jxpéty ko kyajts oj xy'ʉxtijtʉ, ni'igʉts xy'axá̱jʉdʉ ja n'ʉxpʉjkʉnʉts es xy'axá̱jʉdʉts jantsy tsuj éxtʉmxyʉp tu'ugʉ Diosʉ 'yanklʉs o éxtʉmxyʉbʉ Jesukristʉ kʉ'ʉm. 15¿Wi'ix ko tʉ xy'ʉxtijtʉ yʉ n'ʉxpʉjkʉnʉts tyam? Tʉʉyʉp nʉgoots xyjantsypya''ayoodʉ, ko extʉ mjajuudándʉ ja mwiinʉty es xyjanamo'oyándʉts. 16¿Wi'ix kots tyam xy'íxtʉts miits éxtʉmʉ mmʉdsipʉn, mʉt je'eyʉ ko tʉ ndukmʉmadya̱'a̱ktʉ ja tʉy'a̱jtʉn? 17Di'ibʉ mdukmʉdíjʉdʉp miidsʉty es xypyadúndʉt ja israelítʉdyʉ 'yana'amʉn, kyaj ttundʉ es miits xytyuk'oy'áttʉt, ja'a tyuundʉp esʉts miits xy'ʉxtijtʉdʉts, ja'a tyuundʉp es miits xy'axá̱jʉdʉt yʉ'ʉjʉty éxtʉm yʉ'ʉjʉty je'eyʉ xymyʉtnaymyaayʉbʉ'áttʉ. 18Byeen 'yóyʉty ko dʉ'ʉñʉm ndu'unʉmʉ kwentʉ ja wiingátypyʉ; per je'eyʉ ko amumdu'uk jot mʉʉt, kyaj yʉ'ʉyʉty kots miits mʉʉt n'ittʉ. 19Nitítʉty, tyámʉts jatʉgok n'ayoy mʉt miits éxtʉm ko ja u'unkta̱a̱k dyajmíñ dyajja̱'ty ja 'yu'unk. Dʉ'ʉnʉts n'ayoy extʉ koonʉmts n'ixy ko Kristʉ jyiky'aty ma̱ miidsʉ mjot mwinma̱'a̱ñʉty. 20Tyámʉts njantsyjyatseky n'ita̱'a̱ñʉts mʉt miidsʉty esxyʉp nmadyákʉm kʉ'ʉm es nga̱jxwijxyʉp éxtʉm miits mnayjyáwʉdʉ, mʉt ko nekykyʉjxy kyajts nnijawʉ wi'ix nga̱jxwijtʉt, pes, kyajts nnijawʉ wi'ixʉts nwinmáyʉt mʉt miidsʉty. 21Anmaagyʉdsʉ tya̱a̱dʉ miidsʉty di'ibʉ pyanʉjxtʉp ja Moisés 'yana'amʉn, ¿Tii kyaj xyjaygyúkʉdʉ di'ibʉ Moisés xytyukmʉnikákʉm ja̱a̱ybyéty? 22Pes dʉ'ʉn xy'anma̱'a̱yʉm ko Abra̱a̱n myʉda̱jt majtskʉ 'yu'unk: tu'uk mʉt ja Agar, ja pyo'oduumbʉ, es jatu'uk mʉt ja ñʉdo'oxy Saarʉ. 23Isma'el myiñ jyajty éxtʉmʉ Abra̱a̱nʉ 'yu'unk esʉ Agar. Perʉ Saarʉ kyajpʉ naty 'yu'unkpa̱a̱tyñʉm, net ja Dios wya̱ndakʉ yʉ'ʉ es dyajmín dyajja̱'tʉt tu'ugʉ 'yu'unk. Pa̱a̱ty ja Saarʉ dyajmiiñ dyajja̱jty ja Isa̱a̱ éxtʉm ja Dios twa̱ndaky ja Abra̱a̱n. 24Nbʉjtákypyʉts yʉ'ʉ éxtʉmʉ ijxpajtʉn. Ja toxytyʉjkʉ nimajtskpʉ, majtsk ja kajxy'átypyʉ tkudánʉdʉ: ja kajxy'átypyʉ di'ibʉ ja Moisés yajmooy ma̱ ja Sina'ii Kopk, ja'a yʉ'ʉ ja Agar kyudʉnaapy. Pʉ́nʉty tyuk'ijtʉdʉbʉ tya̱dʉ kajxy'átypyʉ, dʉ'ʉn ja 'yu'unk 'yʉna̱'k myindʉ jya̱'ttʉ es 'yíttʉt éxtʉm ja mʉduumbʉ juybyʉ. 25Ja Agar kyudʉnaapy ja Sina'ii Kopk jam Araabyʉ, myʉtnaybyátʉp ja Jerusalén, ma̱ tyam ja ana'amʉn tpadundʉ mʉt ja 'yu'unk 'yʉna̱'kʉty éxtʉm ja mʉduumbʉ juybyʉ. 26Per ja Saarʉ ja'a 'yandijpy ja Jerusalén ka̱jpn di'ibʉ tsa̱jpótm. Yʉ'ʉ dʉ'ʉn nda̱a̱k'a̱jtʉm ʉdsa̱jtʉm di'ibáty n'axá̱jʉm ja Jesukristʉ. 27Pes ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ: Xonda̱'a̱k mij, toxytyʉjk di'ibʉ ni na̱'a̱ m'u'unk tʉ xykyapa̱a̱ty; xi'ik xon mij ko ni na̱'a̱ tʉ xykyayajnáxy ja pʉjk ado'onʉn ko u'unk yajpa̱a̱ty. Mʉt ko ja toxytyʉjk di'ibʉ kyaj 'yu'unkpa̱a̱ty, waanʉ mayʉ 'yu'unk tmʉdata̱'a̱ñ es kʉdiinʉm ja wiink toxytyʉjkʉty. 28Mʉgu'ugítʉty, ʉdsa̱jtʉmʉdyʉ dʉ'ʉn éxtʉm ja Isa̱a̱, ʉdsa̱jtʉmʉ dʉ'ʉn ja u'unk ʉna̱'k di'ibʉ Dios wya̱ndak dyaka̱'a̱ñ ma̱ ja Saarʉ. 29Es dʉ'ʉn éxtʉm jékyʉp ja po'oduumbʉ 'yu'unk ttukxiky di'ibʉ miin ja̱jt naxwiiñ Espíritʉ Santʉ myʉk'a̱jtʉngyʉjxm, dʉ'ʉn tyam di'ibʉ pyanʉjxtʉp ja israelítʉdyʉ 'yana'amʉn xymyʉdsip'a̱jtʉm ʉdsa̱jtʉm mʉt ko mbanʉjxʉm ja Jesukristʉ. 30Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ja'a xytyuknija̱'a̱m ko Dios t'anma̱a̱y ja Abra̱a̱n: “Ʉxwop ja po'oduumbʉ esʉ 'yu'unk, mʉt ko kyaj dyajwa̱'xʉt ja mjiky'a̱jtʉn mʉt ja mnʉdo'oxyʉ 'yu'unk.” 31Pes dʉ'ʉn, mʉgu'ugítʉty, ʉdsa̱jtʉm kyaj xy'u'unk'a̱jtʉm ja po'oduumbʉ, di'ibʉ 'yandijpy ko ʉdsa̱jtʉm kyaj nbadu'unʉm ja israelítʉdyʉ 'yana'amʉn. Ʉdsa̱jtʉm yʉ'ʉ xy'u'unk'a̱jtʉm ja toxytyʉjk di'ibʉ awa̱'a̱tstuuy, di'ibʉ 'yandijpy ko tʉ n'axá̱jʉm ja Jesukristʉ es pa̱a̱ty xy'u'unk'a̱jtʉm ja Dios.

will be added

X\