Psalmit 132

1Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa, 2hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle: 3“Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani, 4minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa, 5ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle”. 6Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta. 7Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen. 8Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki. 9Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot. 10Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja. 11Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: “Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi. 12Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti.” 13Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa: 14“Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut. 15Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin. 16Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot. 17Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun. 18Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa.”

will be added

X\