Matteuksen evankeliumi 9

1Ja hän astui venheeseen, meni jälleen toiselle rannalle ja tuli omaan kaupunkiinsa. 2Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: “Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi”. 3Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: “Tämä pilkkaa Jumalaa”. 4Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: “Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne? 5Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: ‘Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi‘, vai sanoa: ‘Nouse ja käy‘? 6Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin” - hän sanoi halvatulle - “nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.” 7Ja hän nousi ja lähti kotiinsa. 8Mutta kun kansanjoukot sen näkivät, peljästyivät he ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut senkaltaisen vallan ihmisille. 9Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: “Seuraa minua”. Niin tämä nousi ja seurasi häntä. 10Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. 11Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: “Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?” 12Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: “Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. 13Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ‘Laupeutta minä tahdon enkä uhria‘. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” 14Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: “Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?” 15Niin Jeesus sanoi heille: “Eiväthän häävieraat voi surra, niinkauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat. 16Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan, sillä semmoinen täytetilkku repii palasen vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi. 17Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät.” 18Kun hän tätä heille puhui, niin katso, eräs päämies tuli ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: “Minun tyttäreni kuoli juuri ikään, mutta tule ja pane kätesi hänen päällensä, niin hän virkoaa eloon”. 19Niin Jeesus nousi ja seurasi häntä opetuslapsinensa. 20Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua. 21Sillä hän sanoi itsekseen: “Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi”. 22Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: “Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi”. Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi. 23Ja kun Jeesus tuli päämiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon, 24sanoi hän: “Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu”. Niin he nauroivat häntä. 25Mutta kun väkijoukko oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä; ja tyttö nousi. 26Ja sanoma tästä levisi koko siihen maahan. 27Ja kun Jeesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: “Daavidin poika, armahda meitä”. 28Ja hänen mentyänsä huoneeseen sokeat tulivat hänen tykönsä; ja Jeesus sanoi heille: “Uskotteko, että minä voin sen tehdä?” He sanoivat hänelle: “Uskomme, Herra”. 29Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi: “Tapahtukoon teille uskonne mukaan”. 30Ja heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen: “Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää”. 31Mutta he menivät pois ja levittivät sanomaa hänestä koko siihen maahan. 32Ja katso, näiden lähdettyä tuotiin hänen tykönsä mykkä mies, joka oli riivattu. 33Ja kun riivaaja oli ajettu ulos, niin mykkä puhui, ja kansa ihmetteli sanoen: “Tällaista ei ole Israelissa ikinä nähty”. 34Mutta fariseukset sanoivat: “Riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia”. 35Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta. 36Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta. 37Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: “Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. 38Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.”

will be added

X\