Matteuksen evankeliumi 27

1Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet; 2ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen, käsiin. 3Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille 4ja sanoi: “Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren”. Mutta he sanoivat: “Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi.” 5Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi. 6Niin ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: “Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta”. 7Ja neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi. 8Sentähden sitä peltoa vielä tänäkin päivänä kutsutaan Veripelloksi. 9Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan kautta, joka sanoo: “Ja he ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta miehestä, jonka he olivat israelilaisten puolesta arvioineet, 10ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra oli minun kauttani käskenyt”. 11Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi häneltä sanoen: “Oletko sinä juutalaisten kuningas?” Niin Jeesus sanoi: “Sinäpä sen sanot”. 12Ja kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, ei hän mitään vastannut. 13Silloin Pilatus sanoi hänelle: “Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?” 14Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä, niin että maaherra suuresti ihmetteli. 15Oli tapana, että maaherra juhlan aikana päästi kansalle yhden vangin irti, kenenkä he tahtoivat. 16Ja heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi. 17Kun he nyt olivat koolla, sanoi Pilatus heille: “Kummanko tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?” 18Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä. 19Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: “Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä”. 20Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen. 21Ja maaherra puhui heille ja sanoi: “Kummanko näistä kahdesta tahdotte, että minä teille päästän?” Niin he sanoivat: “Barabbaan”. 22Pilatus sanoi heille: “Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?” He sanoivat kaikki: “Ristiinnaulittakoon!” 23Niin maaherra sanoi: “Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?” Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: “Ristiinnaulittakoon!” 24Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: “Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne.” 25Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: “Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle”. 26Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi. 27Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan palatsiin ja keräsivät hänen ympärilleen koko sotilasjoukon. 28Ja he riisuivat hänet ja panivat hänen päällensä tulipunaisen vaipan 29ja väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat: “Terve, juutalaisten kuningas!” 30Ja he sylkivät häntä, ottivat ruovon ja löivät häntä päähän. 31Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä vaipan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi. 32Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiänsä. 33Ja tultuaan paikalle, jota sanotaan Golgataksi - se on: pääkallon paikaksi - 34he tarjosivat hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua viiniä; mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda. 35Ja kun he olivat hänet ristiinnaulinneet, jakoivat he keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa. 36Sitten he istuutuivat ja vartioivat häntä siellä. 37Ja he olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen syynsä julki, näin kirjoitettuna: “Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas”. 38Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssansa kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle. 39Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä, nyökyttivät päätänsä 40ja sanoivat: “Sinä, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat, auta itseäsi, jos olet Jumalan Poika, ja astu alas ristiltä”. 41Samoin ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat häntä ja sanoivat: 42“Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä, niin me uskomme häneen. 43Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: ‘Minä olen Jumalan Poika‘.” 44Ja samalla tavalla herjasivat häntä ryöväritkin, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa. 45Mutta kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen. 46Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: “Eeli, Eeli, lama sabaktani?” Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? 47Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: “Hän huutaa Eliasta”. 48Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda. 49Mutta muut sanoivat: “Annas, katsokaamme, tuleeko Elias häntä pelastamaan”. 50Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. 51Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, 52ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. 53Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle. 54Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: “Totisesti tämä oli Jumalan Poika”. 55Ja siellä oli monta naista, jotka olivat Galileasta seuranneet Jeesusta ja palvelleet häntä; he seisoivat taampana katselemassa. 56Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti, ja Sebedeuksen poikain äiti. 57Mutta illan tultua saapui rikas mies, Arimatiasta kotoisin, nimeltä Joosef, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi. 58Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski antaa sen hänelle. 59Ja Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen 60ja pani sen uuteen hautakammioonsa, jonka oli hakkauttanut kallioon. Ja hän vieritti suuren kiven hautakammion ovelle ja lähti pois. 61Ja siellä olivat Maria Magdaleena ja toinen Maria, jotka istuivat vastapäätä hautaa. 62Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo 63ja sanoivat: “Herra, me muistamme sen villitsijän vielä eläessään sanoneen: ‘Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös‘. 64Käske siis tarkasti vartioida hautaa kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tulisi ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: ‘Hän nousi kuolleista‘, ja niin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen.” 65Niin Pilatus sanoi heille: “Tuossa on vartijaväkeä, menkää, vartioikaa niin hyvin kuin taidatte”. 66Niin he menivät ja turvasivat haudan lukitsemalla kiven sinetillä ja asettamalla vartijat.

will be added

X\