Matteuksen evankeliumi 20

1“Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. 2Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa. 3Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina; 4ja hän sanoi heille: ‘Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille‘. 5Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin. 6Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: ‘Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?‘ 7He sanoivat hänelle: ‘Kun ei kukaan ole meitä palkannut‘. Hän sanoi heille: ‘Menkää tekin minun viinitarhaani‘. 8Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: ‘Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti‘. 9Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin. 10Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin. 11Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan 12ja sanoivat: ‘Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen‘. 13Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: ‘Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista? 14Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin. 15Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?‘ 16Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.” 17Ja kun Jeesus lähti kulkemaan ylös Jerusalemiin, otti hän ne kaksitoista erilleen ja sanoi matkalla heille: 18“Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan 19ja antavat hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös”. 20Silloin Sebedeuksen poikain äiti tuli poikineen hänen tykönsä ja kumarsi häntä, aikoen anoa häneltä jotakin. 21Niin hän sanoi vaimolle: “Mitä tahdot?” Tämä sanoi hänelle: “Sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi”. 22Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: “Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova?” He sanoivat hänelle: “Voimme”. 23Hän sanoi heille: “Minun maljani te tosin juotte, mutta minun oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut”. 24Kun ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he näihin kahteen veljekseen. 25Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: “Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. 26Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne, 27ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne; 28niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.” 29Ja heidän lähtiessään Jerikosta seurasi häntä suuri kansan paljous. 30Ja katso, kaksi sokeaa istui tien vieressä; ja kun he kuulivat, että Jeesus kulki ohitse, huusivat he sanoen: “Herra, Daavidin poika, armahda meitä”. 31Niin kansa nuhteli heitä saadakseen heidät vaikenemaan; mutta he huusivat sitä enemmän sanoen: “Herra, Daavidin poika, armahda meitä”. 32Silloin Jeesus seisahtui ja kutsui heidät tykönsä ja sanoi: “Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?” 33He sanoivat hänelle: “Herra, että meidän silmämme aukenisivat”. 34Niin Jeesuksen tuli heitä sääli, ja hän kosketti heidän silmiänsä, ja kohta he saivat näkönsä ja seurasivat häntä.

will be added

X\