Markuksen evankeliumi 10

1Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä. 2Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa. 3Hän vastasi ja sanoi heille: “Mitä Mooses on teille säätänyt?” 4He sanoivat: “Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon”. 5Niin Jeesus sanoi heille: “Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen. 6Mutta luomakunnan alusta Jumala ‘on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. 7Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. 8Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.‘ Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. 9Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” 10Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa. 11Ja hän sanoi heille: “Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan. 12Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin.” 13Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. 14Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: “Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. 15Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.” 16Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä. 17Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: “Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?” 18Mutta Jeesus sanoi hänelle: “Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. 19Käskyt sinä tiedät: ‘Älä tapa‘, ‘Älä tee huorin‘, ‘Älä varasta‘, ‘Älä sano väärää todistusta‘, ‘Älä toiselta anasta‘, ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi‘.” 20Mutta hän sanoi hänelle: “Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti”. 21Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: “Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua”. 22Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. 23Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: “Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!” 24Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: “Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan! 25Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” 26Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: “Kuka sitten voi pelastua?” 27Jeesus katsoi heihin ja sanoi: “Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista”. 28Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: “Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua”. 29Jeesus sanoi: “Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista, 30ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää. 31Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi.” 32Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli tapahtuva: 33“Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin; 34ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös”. 35Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: “Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme”. 36Hän sanoi heille: “Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?” 37Niin he sanoivat hänelle: “Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi”. 38Mutta Jeesus sanoi heille: “Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?” 39He sanoivat hänelle: “Voimme”. Niin Jeesus sanoi heille: “Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin; 40mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu”. 41Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen. 42Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: “Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. 43Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne; 44ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja. 45Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.” 46Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä. 47Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: “Jeesus, Daavidin poika, armahda minua”. 48Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: “Daavidin poika, armahda minua”. 49Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: “Kutsukaa hänet tänne”. Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: “Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua”. 50Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö. 51Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: “Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?” Niin sokea sanoi hänelle: “Rabbuuni, että saisin näköni jälleen”. 52Niin Jeesus sanoi hänelle: “Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut”. Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.

will be added

X\