Tuomarien kirja 8

1Mutta Efraimin miehet sanoivat hänelle: “Miksi teit meille sen, ettet kutsunut meitä, kun menit taistelemaan midianilaisia vastaan?” Ja he riitelivät kovasti häntä vastaan. 2Niin hän sanoi heille: “Mitä minä sitten olen tehnyt teihin verraten? Eikö Efraimin jälkikorjuu ole parempi kuin Abieserin viininkorjuu? 3Teidän käsiinnehän Jumala antoi midianilaisten ruhtinaat Oorebin ja Seebin. Mitä minä olen voinut tehdä teihin verraten?” Kun hän puhui näin, asettui heidän suuttumuksensa häneen. 4Kun Gideon tuli Jordanille, meni hän sen yli, hän ja ne kolmesataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan. He olivat uuvuksissa takaa-ajamisesta. 5Ja hän sanoi Sukkotin miehille: “Antakaa joitakin leipäkakkuja väelle, joka seuraa minua, sillä he ovat uuvuksissa; minä olen ajamassa takaa midianilaisten kuninkaita Sebahia ja Salmunnaa”. 6Mutta Sukkotin päämiehet sanoivat: “Onko sinulla sitten jo Sebahin ja Salmunnan nyrkki kädessäsi, että me antaisimme leipää sinun sotajoukollesi?” 7Gideon vastasi: “Hyvä! Kun Herra antaa Sebahin ja Salmunnan minun käsiini, puin minä teidän lihanne rikki erämaan orjantappuroilla ja orjanruoskilla.” 8Ja hän nousi sieltä Penueliin ja puhui heille samalla tavalla. Ja Penuelin miehet vastasivat hänelle samoin, kuin Sukkotin miehet olivat vastanneet. 9Niin hän sanoi myös Penuelin miehille: “Jahka palaan voittajana, kukistan minä tämän tornin”. 10Mutta Sebah ja Salmunna olivat Karkorissa ja heidän joukkonsa heidän kanssansa, noin viisitoista tuhatta miestä, kaikki, mitä oli jäljellä Idän miesten koko joukosta; kaatunut oli sata kaksikymmentä tuhatta miekkamiestä. 11Ja Gideon kulki teltoissa-eläjien tietä Noobahin ja Jogbehan itäpuolitse ja voitti joukon, kun se oli huoletonna leirissään. 12Ja Sebah ja Salmunna pakenivat, mutta hän ajoi heitä takaa; ja hän otti molemmat midianilaisten kuninkaat, Sebahin ja Salmunnan, vangiksi, saatettuaan koko leirin pakokauhun valtaan. 13Ja Gideon, Jooaan poika, palasi taistelusta, Hereksen solalta. 14Ja hän otti kiinni erään nuorukaisen, joka oli Sukkotin miehiä, ja kyseli häneltä, ja tämä kirjoitti hänelle Sukkotin päämiehet ja vanhimmat, seitsemänkymmentä seitsemän miestä. 15Kun hän sitten tuli Sukkotin miesten luo, sanoi hän: “Tässä ovat nyt Sebah ja Salmunna, joilla te pilkkasitte minua sanoen: ‘Onko sinulla sitten jo Sebahin ja Salmunnan nyrkki kädessäsi, että me antaisimme leipää sinun uupuneille miehillesi?‘ “ 16Ja hän otti kiinni kaupungin vanhimmat; ja hän otti erämaan orjantappuroita ja orjanruoskia ja antoi Sukkotin miesten maistaa niitä. 17Ja hän kukisti Penuelin tornin ja surmasi kaupungin miehet. 18Sitten hän sanoi Sebahille ja Salmunnalle: “Minkä näköisiä ne miehet olivat, jotka te tapoitte Taaborilla?” He vastasivat: “Ne olivat niinkuin sinä; jokainen oli varreltaan kuin kuninkaan poika”. 19Hän sanoi: “He olivat minun veljiäni, minun äitini poikia. Niin totta kuin Herra elää: jos te olisitte jättäneet heidät henkiin, en minä surmaisi teitä.” 20Ja hän sanoi Jeterille, esikoiselleen: “Nouse ja surmaa heidät”. Mutta nuorukainen ei paljastanut miekkaansa, sillä hän pelkäsi, koska oli vielä nuori. 21Silloin sanoivat Sebah ja Salmunna: “Nouse sinä ja pistä meidät kuoliaaksi, sillä miehellä on miehen voima”. Niin Gideon nousi ja surmasi Sebahin ja Salmunnan. Ja hän otti heidän kameliensa kaulasta puolikuukorut. 22Niin Israelin miehet sanoivat Gideonille: “Hallitse sinä meitä, sekä sinä itse että sinun poikasi ja poikasi poika; sillä sinä olet vapauttanut meidät Midianin käsistä”. 23Mutta Gideon vastasi heille: “En minä hallitse teitä, eikä minun poikani ole hallitseva teitä; Herra on teitä hallitseva”. 24Ja Gideon sanoi heille: “Yhtä minä pyydän teiltä: antakoon kukin minulle heiltä saaliiksi saamansa nenärenkaan”. Heikäläisillä näet on kultaiset nenärenkaat, koska ovat ismaelilaisia. 25Niin he vastasivat: “Annamme mielellämme”. Ja he levittivät vaipan ja heittivät siihen kukin saaliiksi saamansa nenärenkaan. 26Ja hänen pyytämänsä kultaiset nenärenkaat painoivat tuhat seitsemänsataa kultasekeliä, lukuunottamatta niitä puolikuukoruja, korvarenkaita ja purppuravaatteita, joita midianilaisten kuninkaat olivat kantaneet, ja heidän kameliensa kaulavitjoja. 27Ja Gideon valmisti niistä kasukan, jonka hän sijoitti kaupunkiinsa Ofraan, ja koko Israel kulki haureudessa siellä sen jäljessä. Ja se tuli ansaksi Gideonille ja hänen perheellensä. 28Niin täytyi Midianin nöyrtyä israelilaisten edessä, eikä se enää nostanut päätänsä. Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta, niin kauan kuin Gideon eli. 29Ja Jerubbaal, Jooaan poika, meni ja jäi asumaan taloonsa. 30Ja Gideonilla oli seitsemänkymmentä poikaa, jotka olivat lähteneet hänen kupeistansa; sillä hänellä oli monta vaimoa. 31Ja myös hänen sivuvaimonsa, joka hänellä oli Sikemissä, synnytti hänelle pojan, ja hän antoi tälle nimen Abimelek. 32Ja Gideon, Jooaan poika, kuoli päästyään korkeaan ikään, ja hänet haudattiin isänsä Jooaan hautaan abieserilaisten Ofraan. 33Mutta kun Gideon oli kuollut, niin israelilaiset lähtivät jälleen haureudessa kulkemaan baalien jäljessä ja ottivat Baal-Beritin jumalaksensa. 34Eivätkä israelilaiset enää muistaneet Herraa, Jumalaansa, joka oli pelastanut heidät kaikkien heidän vihollistensa käsistä, jotka asuivat heidän ympärillään. 35Eivät he myöskään tehneet Jerubbaalin, Gideonin, perheelle laupeutta kaiken sen hyvän tähden, mitä hän oli tehnyt Israelille.

will be added

X\