Johanneksen evankeliumi 11

1Ja eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana. 2Ja tämä Maria oli se, joka hajuvoiteella voiteli Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa; ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä. 3Niin sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: “Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa”. 4Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: “Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi”. 5Ja Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta. 6Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää; 7mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: “Menkäämme taas Juudeaan”. 8Opetuslapset sanoivat hänelle: “Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!” 9Jeesus vastasi: “Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon. 10Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa.” 11Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: “Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta”. 12Niin opetuslapset sanoivat hänelle: “Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi”. 13Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta. 14Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: “Lasarus on kuollut, 15ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä”. 16Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: “Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa”. 17Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa. 18Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä. 19Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta. 20Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona. 21Ja Martta sanoi Jeesukselle: “Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. 22Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot.” 23Jeesus sanoi hänelle: “Sinun veljesi on nouseva ylös”. 24Martta sanoi hänelle: “Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä”. 25Jeesus sanoi hänelle: “Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. 26Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?” 27Hän sanoi hänelle: “Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan”. 28Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: “Opettaja on täällä ja kutsuu sinua”. 29Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa. 30Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut. 31Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä. 32Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: “Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut”. 33Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi; 34ja hän sanoi: “Mihin te panitte hänet?” He sanoivat hänelle: “Herra, tule ja katso”. 35Ja Jeesus itki. 36Niin juutalaiset sanoivat: “Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!” 37Mutta muutamat heistä sanoivat: “Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?” 38Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi. 39Jeesus sanoi: “Ottakaa kivi pois”. Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: “Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää”. 40Jeesus sanoi hänelle: “Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?” 41Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: “Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut. 42Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut.” 43Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: “Lasarus, tule ulos!” 44Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: “Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä”. 45Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen. 46Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt. 47Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: “Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja? 48Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan.” 49Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: “Te ette tiedä mitään 50ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu”. 51Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä, 52eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset. 53Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet. 54Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim nimiseen kaupunkiin; ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen. 55Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät maaseudulta ylös Jerusalemiin ennen pääsiäisjuhlaa, puhdistamaan itsensä. 56Ja he etsivät Jeesusta ja sanoivat toisilleen seisoessaan pyhäkössä: “Mitä arvelette? Eikö hän tullekaan juhlille?” 57Mutta ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyjä, että jos joku tietäisi, missä hän oli, hänen oli annettava se ilmi, jotta he ottaisivat hänet kiinni.

will be added

X\