Jobin kirja 5

1“Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit? 2Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus. 3Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta. 4Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole. 5Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen - ottaa sen vaikka orjantappuroista - ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa. 6Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta, 7vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle. 8Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen, 9hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää, 10joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille, 11että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen. 12Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla, 13hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat: 14päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä. 15Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä. 16Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa. 17Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta. 18Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat. 19Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa. 20Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä. 21Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee. 22Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää. 23Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi. 24Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa. 25Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa. 26Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa. 27Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari.”

will be added

X\