Jobin kirja 36

1Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi: 2“Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa. 3Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden; 4sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta - mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi. 5Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima. 6Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden. 7Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle. 8Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä, 9niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään, 10avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä. 11Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti. 12Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä. 13Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut. 14Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain. 15Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella. 16Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha. 17Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni. 18Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan. 19Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset? 20Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa. 21Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys. 22Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja? 23Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: ‘Sinä teit väärin‘? 24Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat; 25kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa. 26Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää. 27Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta, 28jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle. 29Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän? 30Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat. 31Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon. 32Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun. 33Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa.”

will be added

X\