1 Samuelin kirja 21

1Ja Daavid tuli pappi Ahimelekin luo Noobiin. Mutta Ahimelek tuli vavisten Daavidia vastaan ja kysyi häneltä: “Miksi sinä tulet yksin, eikä ole ketään sinun kanssasi?” 2Daavid vastasi pappi Ahimelekille: “Kuningas on käskenyt minut asialle ja sanoi minulle: ‘Älköön kukaan saako tietää mitään siitä asiasta, jolle minä sinut lähetän, ja siitä käskystä, jonka minä olen sinulle antanut‘. Ja palvelijat minä olen määrännyt siihen ja siihen paikkaan. 3Anna nyt minulle, mitä sinulla on, viisi leipää, tahi mitä muuta löytyy.” 4Pappi vastasi Daavidille ja sanoi: “Tavallista leipää minulla ei ole; ainoastaan pyhää leipää on, jos vain palvelijat ovat karttaneet naisia”. 5Daavid vastasi papille ja sanoi hänelle: “Totisesti olivat naiset eristettyinä meistä niinkuin ennenkin, milloin minä olen retkelle lähtenyt; ovatpa palvelijain reputkin aina olleet pyhät, vaikka retki on ollutkin tavallinen retki. Sitä enemmän leipä repuissa nyt pysyy pyhänä.” 6Niin pappi antoi hänelle pyhää leipää; sillä siellä ei ollut muuta leipää kuin näkyleipiä, jotka oli siirretty pois Herran edestä, että sinne samana päivänä, jona ne oli otettu pois, pantaisiin tuoreet leivät. 7Mutta siellä oli sinä päivänä eristettynä Herran edessä eräs Saulin palvelija, nimeltä Dooeg, edomilainen, Saulin paimenten päämies. 8Ja Daavid kysyi vielä Ahimelekiltä: “Eikö sinulla ole täällä yhtään keihästä tai miekkaa? Sillä minä en ottanut mukaani, en miekkaani enkä muita aseitani, koska kuninkaan asia oli niin kiireellinen.” 9Pappi vastasi: “On, sen filistealaisen Goljatin miekka, jonka sinä surmasit Tammilaaksossa; katso, se on vaippaan käärittynä tuolla kasukan takana. Jos tahdot ottaa itsellesi sen, niin ota; sillä muuta kuin se ei täällä ole.” Daavid sanoi: “Ei ole toista sen vertaista; anna se minulle”. 10Sitten Daavid nousi ja pakeni sinä päivänä Saulia ja tuli Aakiin, Gatin kuninkaan, luo. 11Mutta Aakiin palvelijat sanoivat hänelle: “Eikö tämä ole Daavid, sen maan kuningas? Eivätkö he karkeloiden virittäneet hänelle tätä laulua: ‘Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenentuhatta‘?” 12Daavid pani mieleensä nämä sanat ja pelkäsi suuresti Aakista, Gatin kuningasta. 13Niin hän tekeytyi mielipuoleksi heidän silmiensä edessä ja raivosi heidän käsissään ja piirusteli portin oviin ja valutti sylkeä partaansa. 14Silloin Aakis sanoi palvelijoilleen: “Näettehän, että mies on hullu. Miksi toitte hänet minun luokseni? 15Puuttuuko minulta hulluja, kun toitte tämän hulluttelemaan minun eteeni? Tällainenko saisi tulla minun hoviini?”

will be added

X\