MARUK 12

1Yensa natooŋumi kasankeniilak ñátum di kúregak: “Bajeembaj ániine aceen asuwene ureseŋ di kafatool, ban nájongenuko aban, nawokumi fuñaafenaf fati kureseŋ, nawokenumi jiremb jípooyuma dó. Nabilenuko di uñen wati kuwaña kuceen, aban oo najawumi kajaaburuŋ di mof muceen. 2Nan muriaam maalumi naboñumi amiiceel ákon bee di kuwañaak kabilenikomi man kusenool bucaabool bati muriaam di kafatak. 3Bare kuwañaak kukila di kúloummi amiiceelool man kutekoomi, ban di kucesooroomi alaañ uñen útiikaar. 4Akilumi kafatak nalaañumi aboñ amiiceel aceen, di kúbukenoomi di fúkaaf kuban di kujeloomi máamak. 5Naboñumi amiiceel aceen inki, oo di kubujoomi. Moo mákonam, nakammi bee di bukan kajuupoe, bukaaku di kutekiimi, bukaaku di kubujiimi. 6Akilumi kafatak an ákon ceb arinoe, oo eenomi añoolool ániine ati bususool. Di múlamukaam, naboñoomi man ammi, ‘Tikere, pánkulebien añoolom.’ 7Bare kuwañaak kabilenikomi di kulako kamaloor, ‘Ume oo aatumi bee ekiley bulaañab. Jibil, ubujaalool dak, mambi wan ampaool akilumi mbi ukaan woololaal.’ 8Di kúbiipooroomi kusof kuban di kubujoomi ban di kúfuulumi biiŋool kúpuren taac téeŋey yati di kafatak kati kureseŋ. 9Akilumi kafatak waa naate ekaan? Panabil man abujiil búrom, ban nasen kafatak bee di bukan kuceen. 10Mante jitamburerut jiliiken mo’omu di furimaf ufe fati Atijamit: ‘Fukoobaaf fo’ofu fan kuteepaak kulateenumi foo fulaañumi fulako di égooleney yasofumi líŋ kukukak kati eluupey’. 11Mo’omu moo búkaanumab bati Akiiyaau, meeŋolaameeŋ di kúcilolaal.’” 12Kurungaak kati Kúyahuudak kumaŋeemmaŋ esofool to, bare kúkolikoli jameeŋey, mati kúlauleenlaul mati Yensa bukoo nalobe. Di kukatoobomi man kujaw. 13Di kuboñumi Kufarisa kuceen di kuriiba kuceen kati Herod man kutaaken di furim fati eceeŋool di kuwok di malinlo. 14Di kubilumi man koonoomi, “Aliikitenaau, wúli numammanj mati au nusankenesanken malegenam, ban au újawumeriit di kawoonoorak kati an. Mati újikereriit fujuumaf fati an, bare malegen au uliikitenemi buruŋab bati Atijamit. Régoli, mante sílingaas sisenolaasen buruŋ bati esen basaafab jáyiaj jati Áyiau Áamakau ati Róoma mba sisenut? 15Oote ecaamiil, mba ootut ecaamiil?” Yensa namanjumi mamisam mooliil, naaniimi, “Wau kaane di jimaŋ bee eyinkom? Jíjeetumulom égodi edenaari man ijuk.” 16Di kuŋarulomi yákon. Yensa naaniimi, “Ai buulool di karees kei koom to?” Di koonoomi, “Kati Áyiau Áamakau.” 17Yensa naaniimi, “Moo kama joote kalaañen bee di Áyiau Áamakau wan Áyiau Áamakau akilumi, bare poop joote kalaañen bee di Atijamit wan Atijamit akilumi.” Di wáaloiimi mati oo. 18Kusadusiak kupinaay di kubilumi bati Yensa, di kommi bajut káyitoulak di kacetumi. Di kuceeŋumi kúceeŋak uke: 19“Aliikitenaau, aboñaau Muusa aciike élingaay uye bee di wulaal, mati ániine abaje atiaay, acetujaat akatubo aseekool bare abajut añiil, atiool aate kálaañenul aseekau man koote ebaj kuñiil bee di ájimmi. 20Bajeembaj kutiaay kooni futok di kugaba. Átiyaarau nayabumi aseekau, nan acetumi babajut añiil. 21Agabuntenaau poop nayabumi aseekau akila, ban nacetumi babajut añiil, moo mákonam mubajomi áfeegintenau, 22ban futokey di kugabaak, moo kulaañenoomi, ban di kucetumi búromiil babajut añiil. Di múlamukaam, aseekau poop nabilumi acet. 23Régoli, nampi Atijamit áyitenoulomi bukanak di ecetey, aseekau ai aatumi ekaaney ataool? Mati kooni futokey di kugabaak poopiil kuyabeenooyab.” 24Yensa naaniimi, “Lee mo’omu mukammi muyuul jilolo mati jílaulut furimaf fati Atijamit, di poop kánkumak kati Atijamit? 25Mati nampi Atijamit ayitenulomi bukanak di kacetumi, leekuyaboor. Pankoono nan simaleeka di bukinab bajakaab. 26Mati káyitoulak kati kacetumi, mante jitamburerut jiliiken di síbukaas sati Muusa tan aciikumi mati jijofaaj, buu Atijamit aaneenoomi, ‘Ínje eenomi Atijamit an Iburehima, di Siyaaka, di Yankuba kumiiceelaetumi’? 27Atijamit lee ati kacetumi, bare ati karoŋumi ceb. Muyuul jilolo máamak.” 28Ákon di kuliikitenaak kati sílingaas najuum to, ban najammi kañoosoorak. Najukumi mati Yensa nalaañeniilaañen jak, naceeŋoomi, “Élingaay yei di sílingaas efaŋumi man ebaje fúkaw?” 29Yensa nalaañeniimi, “Élingaay yátiyaaraay yafaŋumi man ebaje fúkaw yoo eenomi, ‘Jijantenom, bukanak kati Isirael: Akiiyaau Atijamit oololaal oo eenomi Akiiyaau ákonau ceb. 30Noote emaŋ Atijamit Akiiyaau ooli di ésigiri búrom, di yuuti búrom, di búyegeti búrom, di kánkumi búrom.’ 31Élingaay egabunteney yafaŋumi man ebaj fúkaw yoo eenomi, ‘Noote emaŋ alaoori nan man umaŋumi fúkoi eeno.’ Élinga yiceen elee bo yafaŋe man ebaje fúkaw wuuj use sigabaas.” 32Aliikitenaau ati sílingaas nalaañenumi, “Aliikitenaau, nukonkooŋ. Malegen nurege mati Atijamit Ákon ceb abajoe, banjaat Atijamit aceen abajout leejaat oo. 33Ban poop noote emaŋool ñátum di ésigiri, di búyegeti, di kánkumi, di poop noote emaŋ alaoori nan man umaŋumi fúkoi eeno, mo’omu búrom mufaŋe ebaj fúkaw di eseney kawul kareemenimi di búsimen bee di Atijamit.” 34Yensa najukumi balaañenerab boola di malinlaam moola, naanoomi, “Au úloiut di jáyiaj jati Atijamit.” Nan mo’omu múpurutomi hani an apuunut bee eceeŋool kúceeŋ. 35Di múlamukaam, nan Yensa alakomi kaliikitenak bukanak dóo di fukobaf fáamakaf, naceeŋumi, “Buu kuliikitenaak kati sílingaas pankuŋoolen kureg mati Apakenaau Áamakau eenomi lee búbajum bíine bati Dauda ceb? 36Dauda di fúko’ool, narereg nan man Búyegetab Bátienaab bújaatikenool ban namanjenumi, ‘Atijamit Akiiyaolaal narereg Akiiyaom, Lako di báridom, bee nampi ikammi kulatoori kukaan fútobojumaaf fati úkamuni.’ 37Dauda di fúko’ool nawonkeoowonk Akiiyaool. Kama ñaa buu naŋoolene akaan búbajumool bíine eeno?” Jameeŋey di súumuyomi káyentenoorak. 38Di kaliikiteniilak koola nammi, “Jíkaanum kuliikitenaak kati sílingaas. Mati koo kumaŋemaŋ kakaano uloa wáamak man kujaatoor, ban kumaŋemaŋ man anoosani álebieniil man asaafiil jak di uñen ugaba di weelumaw. 39Di poop, kumaŋemaŋ mansi kulako tan faŋumi man lébieni di kukobak mba wáaning, 40bare kuguuñeguuñ waaf wati kuseek kati kújima, ban kulawelaw baak Atijamit man kukaanalenoor nan bukan kajoone! Pánkuyabul kúnagak kafaŋumi man kúkalaae.” 41Yensa nalakomi ajonkoor jiceesaj jati kawulak, ban nakooñaam man jameeŋey yati bukanak yoom di eseney kawulak kooliil. Kubaja kajuupoe kúkankando kawul kajuupoe. 42Di bajumi aseek aceen ati ájima abajutumi nabilumi ákatendo sígodi sileputa sigaba ceb. 43Nawonkulomi kuriibaool man aaniimi, “Ínje eem di ereguul malegenam, aseekau ati ájimaau o’omu abajutumi wan ákatendomi ufaŋe wati bukaaku búrom. 44Mati bukaaku búrom kúkankando kapan di wajuupoaaw wan kubajumi búrom, bare oo di kábajaataak koola nákankando wan abajumi búrom bee mati eroŋey yoola.”

will be added

X\