MUKAANAAM 13

1Di fujojaf fati kuriibaak kati Antiok, bajeembaj kuboña di kuliikitena dó. Kan eenomi Banaabas, di Simeon an kuwonkemi Ala’au, di Lukio ati Kurene, di Manaen akurimi dákon di áyiau Herod nan apaalool, di Saul. 2Funak fákon, di kulakomi kamiiceelaet Akiiyaau di ekaan balat, Búyegetab Bátienaab di booniimi, “Jímukenul Banaabas di Saul mambi kukaan burokab ban íwonkuliimi.” 3Nan kubenenumi kukammi balatab man kúlaw kuban, di kurembenumi uñeniil di bukoo ban di kukateniil kujaw. 4Buke kugabaak, Búyegetab Bátienaab di buboñiimi di kúriiŋumi Seleuke. Boo kútipumi bee fúrinkaf fati Sipur. 5Nan kúriiŋumi Salami, di kutaatumi káriiŋen furimaf fati Atijamit di kukobak kati Kúyahuudak. Yohan Maruk oo poop najawumi di kukila nan arambena. 6Nan púrutomi, Banaabas di Saul kútipumi kuŋomoor bee kapan kaaku kati fúrinkaf, di kúriiŋumi ésukey yati Pafo, di kutookubomi ániine aceen akaanemi fáliimaetaf. Oo ániine Áyahuud, aboña abunta, an koonemi Baa Yensa. 7Akila nalakomi bati anifaanau ati fúrinkaf, Serugi Paul, an umanjumi amanja áamak. Serugi Paul nawonkumi Banaabas di Saul mati namammaŋ ejam furimaf fati Atijamit. 8Bare Eluma o’omu akaanemi fáliimaetaf (mati kareesak kufelumi mo’omu di Kúgirikak), nalatumi Banaabas di Saul, naliikumi étiiw anifaanau akila takum afium di Yensa. 9Bare Saul, an kuwonkemi poop Paul, Búyegetab Bátienaab bookool jáng, najikerumi caw Eluma, 10ban nammi, “Au añiil ati Seetanaay, au alatoor ati wanoosani wajoone, búyegeti bulaenlaen tir di bújakaati. Mante letukat kaŋondenak uruŋaw wajoonaaw wati Akiiyaau? 11Janten, Akiiyaau panateki iñeme, panubil ukaan ápuuma ban letujuk bala’ab di nanan nátemie.” Yaŋ too galab Eluma di rímoorool túk kúcilool, nataatumi eñes arambena ampi aruuool. 12Nan anifaanau ajukumi wabajomi, ban náyinenumi wan kuliikitenoomi mati Akiiyaau úwaalo’oowaalo. 13Paul di kutooñaool di kuŋarumi busaanaab báamakab di ésukey yati Pafo man kútipumi kúriiŋ di ésukey yati Peruge yammi di mofam mati Pampulia. Yohan Maruk ákatuliibomi man alaañumi bee Yerusalem. 14Bare Banaabas di Paul di kúpurulomi Peruge ban di kúriiŋumi Antiok yati Pisidia. Di funakaf fati kálebienak, di kunokenumi dóo di fukobaf man kulakotomi. 15Nan kubanumi kaliiken sílingaas sati Muusa di síbukaas sati kuboñaak kati Atijamit, kurungaak kati fukobaf di kuboñiimi kurim, man koone, “Kútioli, jibajujaat furim fati káliŋen bukanak, jisankenufo.” 16Paul nayitomi ajuum, natonkiimi man kutunten, ban natooŋumi kasanken, “Bukanak kati Isirael, di muyuul Kakaanutumi Kúyahuudak kamiiceelaetemi Atijamit, jijantenom. 17Atijamit ati bukanak buke kati Isirael namukemmuken kufannaaniŋolaal ban nakaan bukanak kukila kubeneno nan kulakoeenumi nan kujaaburuŋ di mofam múbutoam mati Misira. Atijamit nápurenuliipuren di famiiceelaetaf di kánkumak koola. 18Namuutemmuuten di bukoo wáriiŋe simit sooni bukan kugaba boo di baŋaanab. 19Ban nakajenumi bukanak kati usankenaw wooni futok di ugaba di mofam mati Kanaan man asen mofam mukila man aŋarumi mofam mooliko asen kati Isirael. 20Nan mo’omu múpurutomi, wanoosani wabajoeenumi bo wáriiŋe simit siceme sibakiir di bukan kugaba di uñen uban. Naseniisen kugamena man kurung mofam mukila bee mo di nanan nati aboñaau Samuel. 21Bare bukanak di kulawumi man kubaj áyi, Atijamit naseniimi Saul añiilau ati Kis, ániine ati di fiilaf fati Beniamin, oo alakomi áyiau ooliil wáriiŋe simit bukan kugaba. 22Bare Atijamit nápurenoomi di ejunkutey yoola aban, Atijamit nakammi Dauda áyiau ooliil. Atijamit aregumi mati moola, nammi, ‘Ínje nijujuk Dauda, añiilau ati Yese, ániine áriiŋaam di búsusom, oo panakaan wan imaŋumi.’ 23Ákon di úwoloorumaw wati Dauda an Atijamit ápurenumulomi man akaan Apakenaau ati bukanak kati Isirael nan man áligeenumi eeno, an akila eenomi Yensa. 24Bare bala’a Yensa ájo’ol, Yaaya Átiigulenaau náriiŋeneenriiŋen bukanak kati Isirael búrom man koote kátiiwoor kukat bálamuk majakutiil ban di kútiiguleni. 25Nan Yaaya alakomi ebaney burokab boola naceeŋumi, ‘Ai jisofumi oo ínje? Ínje let oo. A’a! Bare oo aatumi bee ebiley iñeme bálamukom, ban ínje iŋotut bee efeel unewaw wati usamataool.’ 26“Kutiom, muyuul fiilaf fati Iburehima, di poop bukaaku di muyuul di titooruul, Kakaanutumi Kúyahuudak, kákolimi Atijamit! Atijamit naboñulolaaboñ kurimak kati epakey uye. 27Bukanak kacinumi Yerusalem di kurungaiil kúlaulut ai eenomi Yensa. Ban kúlaulutumi kurimak kati kuboñaak kati Atijamit handeneen kan kuliikenemi di funakaf fati kálebienak fanoofani. Bare di wan kukammi, man kurimak kati kuboñaak kati Atijamit kaciikeenimi man kúliroor. 28Handeneen man kujukutumi wampi kúbujumool, bare di kulawumi Pilat, man akaan Yensa abuji. 29Nan kúlirenumi búrom wan kuboñaak kuciikeenumi mati Yensa kuban, di kuwalenulo’oomi di ébaarey yati búpinab, man kufokoomi di fuyaak. 30Bare Atijamit náyitenuloomi di kacetumi! 31Ban narajumi kunak kajuupoe di kan kulakoeenumi káriiboorul kápurumul Galili bee Yerusalem. Koo iñeme kukankaan kúyiisenaool bee di bukanak kati Isirael. 32Ban Banaabas di ínje wúli oomuñaa taate káriiŋenuul furimaf ufe fajakaaf. Wan Atijamit áligeenumi kufannaaniŋolaal, 33mati nálirenliren wo báligab ube iñeme bee di wulaal kuñooliil ñátum di káyitenulak Yensa di kacetumi. Nan man ciikimi búkaay yati Jábuura kapan kugabuntenak, man koone, ‘Au Añoolom, jaat ínje di fúko’om ibilumi ikaan ampai.’ 34Mati Atijamit náligeenumi náyitenulo’oomi di kacetumi, eniilool leteputurer di fuyaakaf. Ban nasankenumi mo’ome, ‘Panisenuul wáliroore di walegen wan íligeenumi Dauda.’ 35Moo kaane aciika ati Jábuura kapan kuceen naane, ‘Letukat Álirooraau ooli man aput di fuyaakaf.’ 36Man Dauda, alakoeenumi kamiiceelaet wan Atijamit amaŋeenumi di nanan noola. Nan acetumi, kufokoofok tákon di kufannaaniŋool, ban eniilool epuput dóo di fuyaakaf. 37Bare Yensa Atijamit áyitenulomi di kacetumi, eniilool eputut di fuyaakaf. 38Kutiom, janten! Muyuul joote emanj wákon, kápurum di Yensa ániinaau umu kurimak kúriiŋeniriiŋen mati kabonketak kati majakutuul. 39Anoosani áyinenumi di Yensa majakutool búrom mubonketibonket man sílingaas sati Muusa siŋoolenderutumi sikammo. 40Moo kaane, jíkaanum mati wan kuboñaak kuregumi takum ugoruul. 41‘Jijiker, muyuul kaheelenumi Atijamit, di wáalouul ban jijaw jíjim, mati wan ínje emmiñaa ekaan jaat, woo léejiyinen, handeneen an aregenuuwo.’” 42Nan fujojaf fubanumi Paul di Banaabas di épuruley di fukobaf di kunak kukila, bukanak di kulawiimi man kúlaañul inki man kúriiŋen mati mukaanaam mákonam ume di funakaf fati kálebienak fáriibeneuumi. 43Nan kubanumi fujojaf di fukobaf, Kúyahuud kajuupoe di kan kulaañumi bee di buruŋab bati Kúyahuudak kamiiceelaetemi Atijamit di fukobaf, kariibenumi Paul di Banaabas. Kúriiŋenaak kukila di kulakomi kámik di bukoo man kúliŋeniimi kusof lit majakam man Atijamit áyiiseniimi. 44Funakaf fati kálebienak fariibenumi jameeŋey yati ésukey di efumoulo ejoj bee ejamiiley káriiŋenak kati furimaf fati Atijamit. 45Bare nan Kúyahuudak kujukumi jameeŋey uye, di kubajumi búlat. Di kujelumi Paul ban di kañakoor wanoosani wan Paul aregumi. 46Paul di Banaabas di kusankenumi bákoliut, di kooniil, “Cenceeŋ man furimaf fati Atijamit foote kasankeni emond di muyuul Kúyahuud. Bare di jilatufomi man jigamenooromi mati jíriiŋut bee eyab eroŋey yati bándoorey. Iñeme wúli panukatuul man ujaw úriiŋenufo Kakaanutumi Kúyahuudak. 47Akiiyaau násenolisen kájaatikenak uke, di aaney ‘Nikaanikaan mawuŋ bee di Kakaanutumi Kúyahuudak, mambi bukanak kati dúniyaay kupakeni.’” 48Nan Kakaanutumi Kúyahuudak kujammomi, di súumiimi máamak ban di kusalumi Atijamit mati furimaf foola. Kan Atijamit amukeneenumi búrom bee mati eroŋey yati bándoorey, di kubilumi kukaan kúyinena. 49Furimaf fati Atijamit di fuyiisoorumi banoobani di kapanak kukila. 50Bare Kúyahuudak di kulako kasusuken kuseekak kuceenak kukoba káamak kabaje fujuum fateboe di kunifaanak kati ésukey yáamakey. Di kukammi bukanak man kúsuutuken Paul di Banaabas ban di kucesooriimi kúpur di kapanak kooliil. 51Bare Paul di Banaabas di kufankumi kaporak kakotumi di úkamuniil man kúyiiseniil mati utumiil ulee bo, ban di kujawumi bee Ikoni. 52Kuriibaak kammi di Antiok súumiisuum máamak ban Búyegetab Bátienaab bookiimi jaj.

will be added

X\