Yohanes 5

1Noko daa iya'a, isian rameanna lipu' Yahudi, mbaka' i Yesus nomae'mo na Yerusalem. 2Na kota Yerusalem, karani' soopanna balana kota na tampat men ngaanion Soopanna Domba, isian sa'angu' kolam men na wurung Ibrani ngaanon Betesda. Na kolam iya'a isian lilima' palapalangkat. 3Na giigii' palapalangkat iya'a biai' a mian poto tokol manggeo. Isian men mampisok, isian men pepa', ka' isian men repo'. [Raaya'a mempeperai weer na kolam iya'a kolebu, 4gause tempo-tempo isian malaa'ikatna Tumpu malau na kolam iya'a ka' mengelebu weerna. Mian manggeo men olukon malau na kolam iya'a tempo weerna kolebu, ia bo malesi' maune' nggeo men koi upa.] 5Na tampat iya'a isian sa'angu' moro'one men tolumpulo'mo ka' wawalu' taun a nanggeoanna. 6Yesus nimiile' i ia toko-tokol inda'a, ka' ia inti'i i Yesus se' nanau'mo a nanggeoanna. Mbaka' Ia pikirawarimo tae-Na, “Koo mingkira' malesi'?” 7Taena mian men manggeo iya'a, “Tuan, sianta mian ka'ita bo pangawaaro'okon i yaku' na kolam kalu weerna kolebumo. Ka' baasi waaro'o i yaku' na kolam, mian sambana noko palaumo olukon.” 8Mbaka' i Yesus norobumo na ko'ona tae-Na, “Wangonmo, nakat a ampaas ka' tumpang.” 9Tempopo iya'a uga' nalesi'mo a mian iya'a. Mbaka' ia nakatmo a ampasna ka' notumumpang. Kasee iya'a nosida na ilio Sabat. 10Mbali' iya'a moomoola'na Yahudi norobumo na mian men baasi nalesi' iya'a taena, “Koini'i ilio Sabat. Koo sian sida mamasa'an ampaas.” 11Taena mian men baasi nalesi' iya'a, “Mian men nengelesi'i i yaku' umba'a a men nomosuu' i yaku' manganakat ampasku ka' nomosuu' tumumpang.” 12Moomoola'na Yahudi nimikirawarmo taena i raaya'a, “Ime a mian men nomosuu' i koo manganakat ampaas ka' tumumpang?” 13Kasee mian men baasi nalesi' iya'a sianmo ninginti'i mianna, gause i Yesus nintipenta'mo na mian biai'. 14Kasee noko daa iya'a ai Yesus nopootuungmo mian men baasi nalesi'i iya'a na lalomna Laiganna Alaata'ala. Ia norobu na ko'ona tae-Na, “Koini'i i koo daa nalesi'mo. Aliamomo' mangawawau sala' soosoodo, dako' i koo munsuri men ba'idek tuu'.” 15Mbaka' mian iya'a nomae'mo ka' nambantilkon moomoola'na Yahudi se' i Yesus a men nengelesi'i i ia. 16Mbali' iya'a, moomoola'na Yahudi nanpari-pari mampapolosi i Yesus, gause i Ia nengelesi'imo mian na ilio Sabat. 17Kasee i Yesus norobu na moomoola'na Yahudi iya'a tae-Na, “Tamang-Ku na surugaa dauga' balimang pataka koini'i, mbaka' Yaku' uga' tio balimang.” 18Wurung men koiya'a ninsidakon moomoola'na Yahudi mampari-pari mampapatei i Yesus. Raaya'a nangawawau koiya'a taasi' tongko' montookon i Yesus nansala'kon ilio Sabat men taasi' koi aturanna agama, kasee uga' gause i Ia nangaan se' Alaata'ala iya'a Tama-Na. Kalu koiya'a, Ia momookokoikon waka-Na tia Alaata'ala. 19Mbaka' i Yesus norobumo na moomoola'na Yahudi iya'a tae-Na, “Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' Anak sianta momoko mangawawau upa-upa tia kuasana suung-Na. Ia tongko' mangawawau upa men Ia piile' wawauonna Tama-Na. Gause upa men wawauonna Tama na surugaa, koiya'a uga' a wawauonna Anak-Na. 20Tama na surugaa mongkolingu'kon Anak-Na ka' minsiso'kon na Ko'ona giigii' men wawauonna Tama na surugaa. Tama na surugaa uga' bo minsiso'kon na Ko'ona a wawau men balaki'na pataka i kuu samba'. 21Koi Tama na surugaa mangawangonkon mian lapus, ka' momotuo'i i raaya'a, koiya'a uga' a Anak-Na momotuo'i ka' mantarai tutuo' men pore pataka sidutu na mian men kikira'-Na taraion. 22Tama na surugaa sianta mungukumi sa'angu'po mian. Giigii' kuasa-Na men bo pungukumi mian Ia rookonmo na Anak-Na. 23Tama na surugaa mangawawau koiya'a, kada' giigii' mian mangangga'i Anak koi i raaya'a mangangga'i Tama na surugaa. Mian men sian mangangga'i Anak iya'a, uga' sian mangangga'i Tama na surugaa men nomosuu' Anak-Na. 24Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' mian men momorongori wurung-Ku ka' parasaya na Ko'ona men nomosuu' i Yaku', ia isianmo tutuo' men pore pataka sidutu. Ia sianmo ukumon. Ia namarereimo kolapusan, ka' nantausimo tutuo' men pore pataka sidutu. 25Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' bo taka a tempona, ka' koini'i uga' noko takamo, se' mian lapus bo momorongor wurungna Anakna Alaata'ala. Ka' mian men momorongor wurung iya'a bo tumuo' soosoodo. 26Koi Tama na surugaa pu'una tutuo' men pore, koiya'a uga' i Ia minsidakon Anak-Na bo pu'una tutuo' men pore. 27Tama na surugaa nantaraimo i Ia kuasa bo pungukumi, gause i Ia Anak Manusia. 28Alia i kuu samba'kon momorongor men koiya'a, gause bo taka a tempona se' giigii' mian men nolapusmo bo momorongor wurungna Anak Manusia, 29ka' mian men pore a wawauna bo potuo'ion ka' umuar na baleananna ka' tumuo' pore pataka sidutu. Mian men ba'idek a gau'na uga' bo potuo'ion ka' umuar na baleanan, kasee bo ukumon. 30Yaku' sian sida mangawawau upa-upa men tongko' pingkira'-Ku suung-Ku. Yaku' mungukumi mian koi men Yaku' rongor na Tama na surugaa. Ka' men pungukuming-Ku iya'a maloos, gause i Yaku' sian mongololoikon koi pingkira'-Ku suung-Ku, kasee koi pingkira'na Tama na surugaa men nomosuu' i Yaku'.” 31“Kalu tongko' suung-Ku a men muntundunkon wakang-Ku, tundunan men koiya'a sida uga' sian parasayaonmuu. 32Kasee isian mian men mompotuutuu' i Yaku', ka' Yaku' inti'i se' tundunanna iya'a tuutuu'. 33Kuu nomosuu' mian mae' ni Yohanes, ka' i ia nompotuutuu' men kana'. 34Yaku' nangaan men koiya'a taasi' se' kada' i Yaku' potuutuu'onna mian, kasee kada' i kuu salamatkonon. 35Yohanes iya'a koi boloak men kait ka' munguruari, see i kuu tongko' kodi-kodi' lewa'kon ruar iya'a. 36Kasee men potuutuu'on-Ku a balaki'na tia men ia potuutuu' i Yohanes. Giigii' limang men Ia rookon Tama na surugaa na Ingku' kada' limangon-Ku, men koiya'a mompopo'inti'ikon se' Tama na surugaa a men nomosuu' i Yaku'. Palimangon iya'a uga' a men limangon-Ku koini'i. 37Ka' Tama na surugaa men nomosuu' i Yaku' uga' mompotuutuu' i Yaku'. Kuu sianpo nontoo rongor wurung-Na ka' uga' sianpo nontoo piile' dudus-Na. 38Wurung-Na sian kuu naa' na noamuu gause i kuu sian parasaya na Ingku' men Ia posuu'. 39Kuu mansarak minginti'i isiina Alkitaap gause pansaruimuu kalu i kuu minginti'imo isiina, kuu mantausi tutuo' men pore pataka sidutu. Alkitaap iya'a uga' mompotuutuu' i Yaku', 40kasee i kuu bude' taka na Ingku' kada' mantausi tutuo' men pore pataka sidutu iya'a. 41Yaku' sian moki angga'i na mian. 42Kasee i kuu, inti'ion-Ku se' noamuu sian mongkolingu'kon Alaata'ala. 43Yaku' taka tia kuasana Tamang-Ku na surugaa, kasee i kuu sian mangalabot i Yaku'. Kasee kalu isian mian sambanaan taka tia kuasana suungna, mian iya'a labotionmuu. 44Koi upa a bo pamarasayamuu i Yaku' kalu i kuu tongko' mansarak kada' angga'ionna simbaya'muu, ka' taasi' mansarak angga'ionna Alaata'ala men sa'a-sa'angu'? 45Alia i kuu mansarui se' i Yaku' bo mompoposala' i kuu na aropna Tama na surugaa. Kasee men bo mompoposala' i kuu mase i Musa men ooskononmuu. 46Kalu i kuu mamarasaya i Musa, kuu sabole mamarasaya i Yaku', gause i ia isian nuntulis i Yaku' na kitapna. 47Kasee ka' i kuu sian mamarasaya upa men ia tulis i Musa, mbaka' i kuu uga' sian mamarasaya upa men taeng-Ku'.”

will be added

X\